Siirretään Ylikulutuspäivä | Ilmaston ystävän vinkit | Ilmastolakko | Kirjallisuus
Meidän Metsämme | Ilmastoviisas Salo | På svenska
AJANKOHTAISTA (Menneet tapahtumat: Arkisto)
Suomen ylikulutuspäivä vuonna 2024 on 12.4.
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus väheni 42 % vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Kiitos tämän meidän suomalaisten laskennallinen luonnonvarojen ylikulutuspäivä on hieman siirtynyt, mutta meillä on edelleen huikea ekovelka. Kulutamme vuodessa luonnonvaroja valtavasti enemmän kuin planeetalta löytyy eli "lainaamme" tulevaisuudelta. Hyvä asia on, että voimme jokainen miettiä ja tehdä muutoksia kulutustottumuuksimme ja kohtuullista elintapojamme niin, että mahdumme planeetan rajoihin sopivaan elämään. Keskustelkaamme tästä kotona, työpaikoilla, yhdistyksissä, organisaatioissa; yhteiskunnan kaikilla tasoilla! Toisenlainen maailma on mahdollinen! Lue lisää: WWF Suomi ja YLE Uutiset 12.4.2024
TaKoPajan EKOVELKAPÖYTÄ on jälleen esillä Salon pääkirjastossa noin kuukauden ajan alkaen 2.4. Pöydältä löytyy kirjallisuutta ja muuta aineistoa - tervetuloa tutustumaan!
Katso myös TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
Lue lisää maailman ylikulutuksesta: Overshoot Day
Kuvaus siitä miten Suomi ja moni muu maa sijoittuu maapallon ylikulutuskalenterissa:
Suoluonnon itku - Noora Kauppilan esitys Melassuolla
kansainvälisenä Luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5.
Tervetuloa ulkoilmatapahtumaan Perniön Melassuolla!
Aluksi kuullaan kertomuksia Melassuon historiasta ja suoluonnosta (mm Antero Peijonen, Juhani Vuorisalo), jonka jälkeen meille esiintyy monitaiteilija, muusikko, laulaja Noora Kauppila esityksellä Suoluonnon itku.
Kokoonnumme klo 17:30 Perniön liikuntahallin parkkipaikalla, Erveläntie 16.
Säänmukaiset vaatteet, oma eväskori, oma retkituoli tai istuinalusta.
Tulossa 5.6. TaKoPajan perinteinen Kohtuutalouspiknik Villin nurmikolla
Maailman ympäristöpäivän yhteisöllinen lähiruoka/kasvispiknik - tervetuloa mukaan!
Pöytä katetaan yhdessä nyyttäriperiaatteella. Suositaan kasvis- ja lähiruokaa.
Ohjelmassa puheita, runoja ja vieraileva muusikko.
Omat astiat ja istuinalustat.
Ellei sää suosi meitä siirrytään sisätiloihin (Vähäsillankatu 9).
Lisätietoja tuonnempana.
Sydämellä Melassuo
Tämän talven ja kevään aikana sydämellämme on Perniön Melassuo. Olemme vakuuttuneet siitä, että vihreä siirtymä - ollakseen aidosti vihreä ja osa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä - on toteutettava luontopositiivisella tavalla, ekologisilla reunaehdoilla, luontoa hävittämättä, tuotantoa ja kulutusta vähentämällä.
Suon merkitys ilmastolle ja ekosysteemeille sekä vihreän siirtymän haasteet olivat aiheina TaKoPajan luento- ja keskusteluillassa Villissä 13.3.2024.
Katso tallenteet:
Suo: Monimuotoisuuden ekosysteemi, suuri hiilivarasto ja hyvinvoinnin lähde: Raisa Mäkipää
Vihreän siirtymän haasteet: Toni Ruuska
Kuva: Paula Lönnemo
Vetoomus Melassuon pelastamisen puolesta
Salon kaupungin elinvoimajaosto teki 27.2.2024 myönteisen päätöksen suunnittelutarveratkaisusta aurinkovoimalan rakentamiseksi Perniön Melassuolle. Ilmastovaikutusten arviointi ja hulevesisuunnitelma eivät ole vielä tehty.
Lue koko kirjoituksemme asiasta ja allekirjoita adressi!
Perniössä kiertäneellä listalla ja nettiadressissa oli 5.4.2024 yhteensä 491 nimeä.
1 Luontoselvitykset eivät puolla hanketta
Olemme vakuuttuneet siitä, että Perniön Melassuo ei ole oikea paikka aurinkovoimalan rakentamiselle. Ympäristölausuntoihin viitaten voidaan todeta, että hankkeella on yksiselitteisesti haitallisia luontovaikutuksia. Pienentämällä aluetta 33,7 hehtaariin haitalliset luontovaikutukset eivät tule poistumaan. Melassuon merkitys hiilivarastona, hiilinieluna, lintujen pesimäalueena, vesistöekosysteeminä ja ihmisten virkistysalueena on paikallisesti korvaamaton.
YKn ja EUn biodiversiteettistrategian3 mukaan 30 % planeetasta tulee suojella, josta 10 % tiukasti. Tämä koskee meitä kaikkia. Suunta tulee siis tänään olla luonnon suojelu eikä sen hävittäminen. Melassuo kuuluu nykytiedon mukaisesti kokonaisuudessaan ennallistaa ennallistamisasetuksen mukaan.
2 Ehjän lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille on merkittävä
Melassuo on Perniön kirkonkylän asukkaille merkittävä luontokohde. Pienennetty/muutettu alue on juuri sillä alueella, jossa ihmiset ovat aina ulkoilleet ja jossa suon eläimet löytävät parhaat suojapaikat. Lähiluonto on tutkitusti mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Melassuon käyttöpäätös vaikuttaa tulevaisuudessa ihmisten hyvinvointiin.
3 Päästötön energia on mahdollinen ilman luonnon hävittämistä
Fossiilisista polttoaineista tulee päästä eroon maapallon lämpenemisen hillitsemiseksi. Uuden tekniikan näkyville tuominen keskelle sykkivää kaupunkielämää osoittaisi ajan tasalla olemista ja edelläkävijyyttä. Esimerkkiä voi ottaa esimerkiksi Ranskan katollisista parkkipaikoista, joissa aurinkoenergia on luonteva osa kaupunkikuvaa. Siirtymä päästöttömään energiaan ei ole viisasta toteuttaa luonnon monimuotoisuuden tai hiilensidonnan kustannuksella6. Hiilipäästöt voimalan rakentamisen aikana tulisivat Melassuolla olemaan mittavat. Energiankulutusta tulee joka tasolla myös vähentää.
Antakaamme koko Melassuon luonnon jatkaa viime vuosisadan turpeenoton ja ojitusten jälkeen hyvin käyntiin lähtenyttä ennallistumisprosessiaan!
Pysyköön koko Melassuo eläinten kotina ja ihmisten virkistysalueena!
Salon seurakunnalta, joka omistaa maa-alueen, pyydämme: Ennallistakaa Melassuo!
Katso myös LUKE:n tutkimusprofessori Raisa Mäkipään luento suon merkityksestä 13.3.2024:
Kuva: Staffan Söderlund. Katso myös Staffanin elokuva Melassuosta!
Pohdittavaksi:
"Miltä kuulostaisi elämä maalaisyhteisössä, jossa saadaan sekä leipä pöytään että polttoainetta tankkeihin omin voimin? Ulkoisia lannoitteita tai energiaa ei tarvitsisi ostaa. Tällainen yhteisö on saatu ainakin osin toimimaan Hyvinkäällä." Lue lisää (Yle.fi 10.12.2023/Jenni Frilander):
tai kuuntele (Yle Areena/podcast 8.12.2023): Tiedeykkönen
Ravinteet kiertävät suljetussa ravinnekierrossa.
Hidastetaan ja vähennetään hallitusti ja reilulla tavalla!
Lue tutkijoiden vastaus kohtuutalouden kriitikoille:
Talouskasvusta luopuminen tapahtuu joka tapauksessa halusimme tai emme
Kasvun rajat – Onko vihdoin aika luopua kasvun tavoittelusta?
Kasvun rajat -raporttien keskeinen kirjoittaja, emeritusprofessori Jorgen Randers, saapui syyskuussa 2022 Helsinkiin Kasvun rajat -raportin 50-vuotispäivän kunniaksi. Hän kertoi mm. missä alkuperäinen raportti, jonka aikahorisontti ulottui vuoteen 2022, osui oikeaan ja mitkä ennustuksista eivät ole toteutuneet kirjoittajien odottamalla tavalla.
Randersin vierailun päätapahtuma Where are the limits? -tilaisuuden Tiedekulmassa 22.9.2022 avasi ympäristöministeri Maria Ohisalo ja Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. Panelists: Sustainable Change -panel: Prof. Jørgen Randers, Prof. Pirjo Kristiina Virtanen, Deputy Mayor Anni Sinnemäki, activist-author Teemu Vaarakallio.
Katso luento ja paneelikeskustelu!
Kohtuusliikkeen syysseminaari 23.9.2022
Ylikulutus, huoltovarmuus ja kohtuus
Valtakunnallisen Kohtuusliikkeen ja SOS-hankkeen (Omavaraistaidot maaseutuyhteisöissä) järjestämä seminaari pe 23.9.2022. Alustajina professori Lassi Linnanen (ylikulutus), VTT Emma Hakala (huoltovarmuus) ja väitöskirjatutkija Tina Nyfors (kohtuus).
Katso tallenne! HUOM! Tallenteen äänessä on 30s katkos (05:00-05:30).
POLKUJA KOHTUUTEEN 3
Järjestimme 2.-3.10.2020 TaKoPajan 10-vuotisjuhlawebinaarin, joka striimattin kulttuuritalo Villistä. Edelleen ajankohtaiset alustukset ja keskustelut löytyvät tallenteina, tutustu näin sekä TaKoPajaan että Suomen kohtuusliikkeeseen: TaKoPajan YouTube -kanava
Katso myös 10-vuotiswebinaarin yhteydessä julkaistu dokkari Salon TasausKohtuusPajasta 2010-2020!
Svenska Ylen kolmiosainen runollinen dokumenttisarja suomalaisten metsäsuhteesta ja metsiemme tilasta Metsän ääni on nyt katsottavissa Areenassa (3 x 30 min.). Toimittaja: Barbro Björkfelt, 2022. Eeva-Stiina Lönnemo luotsaa keskustelua kahdella kotimaisella kielellä metsän olemuksesta, uhista ja tarvittavasta muutoksesta.
Suomalaisen yhteiskunnan nykyinen hyvinvointi, kansallisromanttinen kulttuuri ja identiteettimme rakentuvat kaikki pitkälti metsän varaan.
75 % Suomen pinta-alasta on jonkinlaista metsää. Mutta tunnemmeko edelleen metsän? Ymmärrämmekö sen merkityksen tänä historiallisena aikana?
Runollis-filosofisessa Metsän ääni - dokumenttisarjassa aktivisti Eeva-Stiina Lönnemo keskustelee asiantuntijoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa metsästä. Sarja rakentuu kolmiososaiselle dramaturgialle: ilo, suru ja uudet mahdollisuudet.
Mikä metsä oikeastaan on ja mitä metsälle on tapahtumassa? Mitä meidän suomalaisten ja koko ihmiskunnan tulisi tehdä niiden suurien haasteiden kanssa, joiden keskellä jo elämme; ilmastonmuutos ja lajien kuudes sukupuuttoaalto.
Mikä on Metsän Ääni tässä kaikessa?
Dokumenttisarjan ovat luoneet Barbro Björkfelt, Eeva-Stiina Lönnemo ja Sanna Liinamaa.
SKOGENS RÖST, dokumentärserie 3 x 30 min
Det Finland vi har idag; både vårt välstånd, vår nationalromantiska kultur och vår identitet bygger på skogen. 75 procent av Finlands yta består av någon form av skog.
Men känner vi skogen fortfarande? Förstår vi dess betydelse i detta historiska ögonblick?
I den poetisk-filosofiska faktaserien Skogens Röst samtalar aktivisten Eeva-Stiina Lönnemo med experter, forskare och konstnärer om skogen.
Serien följer en tredelad dramaturgi: Glädje, sorg och nya möjligheter.
Vad är en skog egentligen, och vad håller på att ske med skogen?
Vad borde vi göra, landet Finland och mänskligheten, i relation till de stora utmaningar vi redan är mitt inne i; klimatförändringen och massutrotningen av arter?
Vilken är Skogens Röst i allt detta?
Serien är skapad av Barbro Björkfelt, Eeva-Stiina Lönnemo och Sanna Liinamaa.
Olemme TaKoPajassa perehtyneet donitsitalousmallin
Donitsitalouden ajatusta voidaan soveltaa myös paikallisesti. Paikallistason soveltamista on pilotoitu lukuisissa kaupungeissa maailmalla. Myös Suomessa Pirkanmaan liitto on tehnyt Pirkanmaan kestävän kehityksen nykytilasta analyysin donitsitalouden mallin mukaan.
Tutustu donitsitalouden työkalupakkiin! Donitsitalouden työkalupakki tarjoaa Suomen kunnille ja alueille eväitä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen.
Lue lisää: DONITSITALOUS
Katso Joensuun Kohtuusklubin Kuinka järjestää talous ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle pohjalle -tilaisuus 22.3.2022 tästä!
Suosittelemme myös: HS Vieraskynä-kirjoitus 28.5.2022: Kestävä talouskasvu on aikamme vaarallisimpia myyttejä
Ympäristödialogeja:
Sota Euroopassa vauhdittaa energiamurrosta: mitä vaihtoehtoja meillä on?
Ympäristötietofoorumin dialogissa 23.3.2022 pohdittiin miten ympäristö-, energia- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa ja millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on vihreään siirtymään. Katso tallenne tästä!
Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarja netissä
"Kun riittävän moni eliölaji katoaa, ympäristömme ja arkemme muuttuu. Luontokato voi johtaa ennakoimattomiin ketjureaktioihin, joita emme pysty enää hallitsemaan. Siksi on tärkeää toimia nyt."
Helsingin yliopiston Tiedekulman Luontokadon ratkaisijat -ohjelmasarja (16.-25.11.2021) on katsottavissa netissä. Äänessä ovat luontokadon huippuasiantuntijat, jotka keskustelevat siitä miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää ja kuinka ajattelumme pitää muuttua, jotta selviydymme tulevaisuudessa. Mukana myös kohtuusliikkeelle tutut asiantuntijat Tina Nyfors ja Panu Pihkala!
Katso sarjan kaikki osat: Luontokadon ratkaisijat
Meidän metsämme -kansalaisliikkeen syntysijoille
pääset katsomalla tuoreen ohjelmakoosteen 27.10.2018 Helsingissä pidetystä kansalaisten metsägaalasta. Avaa ja katso kooste täältä!
Kestävän elämän manifestista Futucastissa
Helsingin yliopiston tutkijat Pasi Heikkurinen ja Toni Ruuska puhuivat Futucastissa kirjastaan Kestävän elämän manifesti. Jakson voit katsoa YouTubessa
Viestimme olivat vastaanottamassa kaupunginvaltuuston pj. Heikki Tamminen ja kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi.
Katso lisää kuvia!
Tunnisteet: #FaceThe ClimateEmergency #FridaysForFuture #FFFSuomi
Katso musiikkivideo We don´t have time
- Greta Thunbergin puhe, jonka hän piti tapaamisessa YK:n pääsihteeri Antonio Guterresin kanssa YK:n ilmastokonferenssissa Puolan Katowicessa joulukuussa 2018. (Suom.: Eeva-Stiina Lönnemo)
- Gretan päätöspuhe Katowicessa 13.12.2018, Gretan TED TALKS ja hänen puheensa Brysselissä 21.2.2019 ("Civil Society for rEUnaissance", EESC). Lue suomennos!
- Gretan viesti Davosin kokoukselle (World Economic Forum 2019). Suomennoksena tässä.
- Gretan puhe 16.4.2019 EU:n ympäristökomitealle.
- Uusimmat puheet: Austrian World Summit 28.5.2019 R20, Brilliant Minds -konferenssilla Tukholmassa 13.6.2019 ja Pariisissa 23.7.2019.
- Gretan puhe YK:SSA 23.9.2019
- Gretan puhe 4.3.2020 Euroopan Unionin parlamentissa
Miten taivutamme koronakriisistä oppia tulevalle?
Ajankohtainen Ilmasto psykologian perspektiivistä -blogi, jonka lopussa 10 keinoa, "joilla voit omalta osaltasi puolustaa ja tukea vastuullisten ilmastopäätösten toimeenpanoa ja siten suojella ilmastokriisin riskiryhmiä": Miten taivutamme koronakriisista oppia tulevalle?
Kohtuusliikkeen ajankohtainen viesti ilmasto- ja ympäristöpoliittisiin keskusteluihin 2021
Kohtuusliikkeen aktiivit kirjoittivat ajankohtaisen viestin. Lue se tästä!
Kohtuusliikkeeltä Suomen hallitukselle ja työryhmille rakentavia ratkaisuja talouskriisiin:
Suomen kohtuusliikkeen aktiivit lähettivät 23.4.2020 hallituspuolueiden johdolle ja puolueiden muille keskeisille toimijoille sekä kriisin ratkaisuja hakeville hallituksen perustamille työryhmille väkevän viestin. Lue viesti tästä!
Kohtuusliikkeen näkemys paremmasta tulevaisuudesta:
Aineellinen tuotanto ja kulutus vähenevät ja huomio käännetään hyvinvoinnin perustaan. Suomen kohtuusliikkeen artikkelityöryhmä kirjoitti julistuksen, jonka voit lukea tästä. Artikkeli on julkaistu Elonkehä -lehdessä 1/2020.
LYHYESTI TAKOPAJASTA:
Salon TasausKohtuusPaja (TaKoPaja) on vapaa sitoutumaton kansalaisryhmä, joka on toiminut Salon kaupungin alueella vuodesta 2010.
Järjestämme avoimia paja-iltoja, usein jonkun tietyn aiheen ympärillä. Kysymme yhdessä, miten me voimme jakaa maailman luonnonresurssit tasan, miten me kannamme vastuuta tulevien sukupolvien elinolosuhteista sekä miten me voimme elää kohtuullista elämää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi tässä ajassa. Jaamme tietoa keskenämme (Linkit). Tavoitteenamme on konkreettinen tekeminen ("takominen") sekä omassa elämässämme että yhteisöllisesti, paikallisesti ja globaalieettisesti ("Think global, act local").
Ekologia ja ekonomia kuuluvat yhteen. Talouskeskeisyydestä on siirryttävä elämänkeskeisyyteen! Haluamme olla aktiivisia kansalaisyhteiskunnan jäseniä ja luoda edellytyksiä konkreettisille toimille sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa olemme ensisijaisesti ihmisiä, lähimmäisiä ja kansalaisia, emme kuluttajia!
Tärkeä osa toimintaamme on ollut myös halu herättää julkista keskustelua ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan järjestämällä erilaisia tilaisuuksia suuremmalle yleisölle (Tapahtumat). Haluamme rakentavassa hengessä luoda yhteyksiä tavallisten kansalaisten sekä tutkijoiden, eri alojen asiantuntijoiden sekä Suomen kohtuusverkoston ja Degrowth-liikkeen aktivistien kesken. Yhdessä ja yhteisönä on hauskempaa oppia uutta, kääntää päätä ja kumota mieltä! Tule mukaan tiedostamaan ja toimimaan
KATSO DOKKARI. Dokkari julkaistiin POLKUJA KOHTUUTEEN 3 -webinaarin yhteydessä 3.10.2020.
HUOM! MYYNNISSÄ TAKOPAJAN TILAISUUKSISSA:
TaKoPajan talkookäännöstoimesta ruotsalaisen tietokirjailijan ja toimittajan David Jonstadin Sivilisaation loppu-kirja (Kollaps). Lue arvostelu!
Avaa TaKoPajan vuonna 2018 laatimat
Aiheet: 1. Ruoka, 2. Kulutus, kierrätys ja lajittelu, 3. Liikkuminen, 4. Asuminen ja 5. Työ ja vapaa-aika.
TaKoPaja on koonnut linkkejä liittyen siihen, mistä ilmasto- ja biodiversiteettikriisissä on kysymys ja miten jokainen voi toimia kriisin lievittämiseksi ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Siirry linkkeihin tästä!
Katso myös TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
TaKoPajasta lähtöisin ovat myös Ilmastoviisas Salo - ryhmä sekä valtakunnallinen #meidänmetsämme - kansalaisliike.
Ole se muutos, jonka toivot maailmassa tapahtuvan!
- Gandhi
Haluamme, että Salosta tulee fossiiliton ja resurssiviisas kaupunki!
Takopajasta on lähtöisin Ilmastoviisas Salo -ryhmä (entinen Hiilivapaa Salo-ryhmä). Miten kunnasta tehdään hiilineutraali, fossiilivapaa ja resurssiviisas? Aktiivista ja sitoutunutta muutostyötä tapahtuu jo monella paikkakunnalla ympäri Suomen. Lue ja opi HINKU-foorumista ja FISU-verkostosta!
TaKoPajan Heta Seppälän diplomityön voit avata tästä linkistä: Urbaaninen metabolismi
Vuoden 2018 Lappset-palkinnon saa maisema-arkkitehti Heta Seppälä.
Vuonna 2017 yli kolmenkymmenen ryhmän ja yhdistyksen muodostama kohtuusverkoston haaste ylikulutuspäivän siirtämiseksi uusittiin maailman ylikulutuspäivänä 29.7.2019. Lue päivitetty haaste tästä!
Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta
1. Hiilen, öljyn, kaasun ja turpeen jättäminen maahan on selkein ja tehokkain tapa torjua haitallista ilmastonmuutosta.
2. Fossiilisia polttoaineita tuottavien ja runsaasti käyttävien yritysten ja niiden etujärjestöjen osallistumista ilmastoon vaikuttavaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on rajoitettava.
3. Kaikilla tulee olla mahdollisuus irtautua ilmastoa vahingoittavasta palkkatyöstä tarjoamalla kaikille perustulo ja tukea työajan lyhentämiseen, uudelleenkoulutukseen ja omavaraistuotantoon.
4. Ylikulutusta täytyy alkaa rajoittaa asettamalla tuloille katto progressiivisen verotuksen avulla ja sääntelemällä ympäristöä vahingoittavaan toimintaan yllyttävää mainontaa.
5. Yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa on siirryttävä agroekologian ja ilmastokestävyyden periaatteiden mukaiseen kasvispainotteiseen maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmään.
6. Avohakkuista pidättäytyminen, joutomaiden metsittäminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen yhteistyössä metsänomistajien kanssa antavat puille, pensaille ja turpeelle mahdollisuuden kasvaa ja tasapainottaa ilmastoa.
7. Turvallisuuspolitiikan painopiste tulee siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja voimavaroja siirtää mittavasti puolustusmenoista ilmastotoimiin.
8. Fossiilista energiaa runsaasti hyödyntäneiden yritysten ja valtioiden tulee korvata köyhien maiden ja kansanosien kärsimiä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, tukea sopeutumista muuttuviin oloihin tai mahdollistaa pääsy turvaan.
9. Ilmastonsuojeluunkin liittyvän teknologian käyttöönotossa täytyy noudattaa varovaisuusperiaatetta ja teknologiset ratkaisumallit voivat toimia vain osana muuta yhteiskunnallista muutosta.
10. Hitaampaa väestönkehitystä voidaan edistää takaamalla kaikille asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta mm. pääsy kouluun, riittävä toimeentulo, tarpeelliset terveyspalvelut ja itsemääräämisoikeus.
Salon TasausKohtuusPaja yhtyy 10 kohtuulliseen vaatimukseen:
Kymmenen kohtuullista vaatimusta
Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.
Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.
Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.
Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.
Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.
Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.
Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.
Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.
Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.
Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.
(lainattu Kohtuus Vaarassa-sivuilta, kirjoitettiin Kolilla vuonna 2009)
Tervetuloa mukaan toimintaamme!
Vi ställer om också på svenska - Omställning Salo
TaKoPaja verkar på finska i Salo, men ingår som tvåspråkig grupp i Nätverket för rättvis omställning Finland som är ett fritt och brett nätverk för olika (svensk- eller tvåspråkiga) lokala rörelser i Finland som strävar efter en rättvis omställning.
Omställningsrörelsen i Finland / Kohtuusliike uppdaterade utmaningen från år 2017 om att flytta den ekologiska skuldens dag. Den uppdaterade svenska texten finns här! Se även Hufvudstadsbladet 28.7.2019
Tio rimliga klimatkrav (Kohtuusliike, 2.10.2018)
1. Att lämna kolen, oljan, gasen och torven i jorden är det säkraste och mest effektiva sättet att motverka en skadlig klimatförändring.
2. Företag som producerar fossila bränslen och företag samt intresseorganisationer som använder rikligt med fossila bränslen bör ha endast begränsad rätt att delta i sådant politiskt beslutsfattande som inverkar på klimatet.
3. Att lösgöra sig från lönearbete som skadar klimatet bör vara möjligt för alla människor på så sätt att alla erbjuds basinkomst, stöd för förkortad arbetstid, omskolning och självförsörjning.
4. Överkonsumtionen bör begränsas genom införande av inkomsttak med hjälp av progressiv beskattning samt genom reglering av reklam för produkter som skadar miljön.
5. Det är nödvändigt att i samarbete med jordbrukarna övergå till en i huvudsak växtbaserad jordbrukspolitik och ett matförsörjningssystem som följer agroekologiska principer och är hållbart för klimatet.
6. Genom samarbete med skogsägare är det möjligt att avstå från kalhyggen, plantera skog på icke odlingsbar mark och återställa dikade kärr så att träd, buskar och torvmarker kan växa och balansera upp klimatet.
7. Tyngdpunkten inom säkerhetspolitiken bör förflyttas till bekämpningen av klimatförändringen och avsevärda resurser bör flyttas från försvarsutgifterna till klimatåtgärderna.
8. Företag och stater som använt rikligt med fossil energi bör ersätta fattiga länder och befolkningsgrupper som lidit till följd av extrema väderleksförhållanden samt stöda deras anpassning till de förändrade omständigheterna eller hjälpa dem att försätta sig i trygghet.
9. Klimatrelaterad ny teknologi bör införas med iakttagande av försiktighetsprincipen och teknologiska lösningar skall tillämpas endast som en del av den övriga samhällsförändringen.
10. En långsammare befolkningsutveckling kan främjas genom att alla människor oberoende av boningsort och kön garanteras bl.a. möjlighet till skolgång, tillräcklig utkomst, nödvändig hälsovårdsservice och självbestämmanderätt.
Tio rimliga krav (Koli, 2009)
En djupgående förändring av livsstilen är nödvändig. Teknologin allena kan inte rädda oss.
Det behövs gemensamma, bindande begränsningar av konsumtionen. Vi måste sluta äta från kommande generationers bord.
En minskning av energiförbrukningen är vår enda möjlighet att tillräckligt snabbt reagera på klimatkrisens utmaning. Konsumtionen bör minskas rättvist och kontrollerat.
Inhemsk, decentraliserad och förnybar energiproduktion behöver utvecklas istället för kärnenergi och urangruvor.
Reklamen bör begränsas. Den skapar konstgjorda behov.
Utplånandet av lokal kunskap bör stoppas. Erfarenhetsbaserad visdom behövs i vår värld som befinner sig i ekologisk kris.
Förbrukning av naturresurser bör beskattas progressivt.
Den militära upprustningen bör upphöra. Den stjäl kraftresurser som mänskligheten behöver för att bekämpa klimatkrisen.
På vårt begränsade jordklot måste vi sluta eftersträva ständig tillväxt.
Rimlighet till heders. Den frigör oss från konsumtionsberoende.