• vihannekset_iso.jpg

Siirretään YlikulutuspäiväIlmaston ystävän vinkit | IlmastolakkoKirjallisuus

Meidän Metsämme | Ilmastoviisas Salo | På svenska

 

AJANKOHTAISTA                            (Menneet tapahtumat: Arkisto)

 

Maailman ylikulutuspäivä: 28.7.2022

Laskennallisesti maapallon uusiutuvat luonnonvarat on nyt kulutettu loppuun tältä vuodelta.

”Ruuan- ja energiantuotanto sekä liikenne ovat globaalisti suurimpia ylikulutuksen aiheuttajia, ja siksi niihin liittyvät kulutusvalinnat ovat ympäristön kannalta yksittäiselle ihmiselle merkittävimpiä. 'Tärkeimmät ohjeet on kuultu useita kertoja: vältä autoilua ja syö vähemmän lihaa. Lihasvoimalla liikkuminen ja kasvipainotteinen ruoka tuovat myös terveyttä .... Näin monet jo toimivatkin, mutta tarvitaan myös selvästi voimakkaampaa yhteiskunnallista ohjausta, jotta kestävyyssiirtymä saadaan kunnolla vauhtiin koko yhteiskunnassa ... Usein palautteen antaminen, kuten poliitikolle kirjottaminen tai tuotteen alkuperän tiedusteleminen kauppiaalta, voi tuntua mitättömän pieneltä teolta, mutta näillä viesteillä on merkitystä', WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula sanoo." Lue WWF Suomen tiedote!

Laske oma ylikulutuspäiväsi, ja siirrä päivää! Footprint Network


Olemme TaKoPajassa perehtyneet donitsitalousmallin

Donitsitalous on visio taloudesta, jossa planeetan ekologisen kantokyvyn rajat on yhdistetty YK:n sosiaalisen kestävyyden tavoitteisiin. Donitsitalouden on lanseerannut tutkija Kate Raworth kirjassaan Donitsitaloustiede – 7 tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä.
 
Donitsitaloudeksi kutsutussa ajattelutavassa talous nähdään isännän sijaan renkinä. Vahvaa kestävyyden talousmallia havainnollistetaan donitsinmuotoisella kuviolla. Donitsin sisäkehä kuvaa talouden sosiaalista perustaa ja ulkokehä maapallon asettamaa ekologista kattoa. Donitsitalousmallissa talouden tulisi mahdollistaa ihmisten hyvinvointi ympäristön kantokyvyn rajoissa.
 
Paikallistasolla donitsitalous voi toimia esimerkiksi kuntatalouden elvyttämisen tai uusien hankkeiden suunnittelun työkaluna.

Donitsitalouden ajatusta voidaan soveltaa myös paikallisesti. Paikallistason soveltamista on pilotoitu lukuisissa kaupungeissa maailmalla. Myös Suomessa Pirkanmaan liitto on tehnyt Pirkanmaan kestävän kehityksen nykytilasta analyysin donitsitalouden mallin mukaan.

Tutustu donitsitalouden työkalupakkiin! Donitsitalouden työkalupakki tarjoaa Suomen kunnille ja alueille eväitä ekologisen ja sosiaalisen kestävyyden edistämiseen.

Lue lisää: DONITSITALOUS

Katso Joensuun Kohtuusklubin Kuinka järjestää talous ekologisesti ja sosiaalisesti kestävälle pohjalle -tilaisuus 22.3.2022 tästä!

Suosittelemme myös: HS Vieraskynä-kirjoitus 28.5.2022: Kestävä talouskasvu on aikamme vaarallisimpia myyttejä


SKOGENS RÖST - METSÄN ÄÄNI

Svenska Ylen kolmiosainen runollinen dokumenttisarja suomalaisten metsäsuhteesta ja metsiemme tilasta Metsän ääni on nyt katsottavissa Areenassa (3 x 30 min.). Toimittaja: Barbro Björkfelt, 2022. Eeva-Stiina Lönnemo luotsaa keskustelua kahdella kotimaisella kielellä metsän olemuksesta, uhista ja tarvittavasta muutoksesta.  

Suomalaisen yhteiskunnan nykyinen hyvinvointi, kansallisromanttinen kulttuuri ja identiteettimme rakentuvat kaikki pitkälti metsän varaan.

75 % Suomen pinta-alasta on jonkinlaista metsää. Mutta tunnemmeko edelleen metsän? Ymmärrämmekö sen merkityksen tänä historiallisena aikana?
Runollis-filosofisessa  Metsän ääni - dokumenttisarjassa aktivisti Eeva-Stiina Lönnemo keskustelee asiantuntijoiden, tutkijoiden ja taiteilijoiden kanssa metsästä. Sarja rakentuu kolmiososaiselle dramaturgialle: ilo, suru ja uudet mahdollisuudet.        

Mikä metsä oikeastaan on ja mitä metsälle on tapahtumassa? Mitä meidän suomalaisten ja koko ihmiskunnan tulisi tehdä niiden suurien haasteiden kanssa, joiden keskellä jo elämme; ilmastonmuutos ja lajien kuudes sukupuuttoaalto.
Mikä on Metsän Ääni tässä kaikessa?

Dokumenttisarjan ovat luoneet Barbro Björkfelt, Eeva-Stiina Lönnemo ja Sanna Liinamaa. 

SKOGENS RÖST, dokumentärserie 3 x 30 min

Det Finland vi har idag; både vårt välstånd, vår nationalromantiska kultur och vår identitet bygger på skogen. 75 procent av Finlands yta består av någon form av skog.
Men känner vi skogen fortfarande? Förstår vi dess betydelse i detta historiska ögonblick?

I den poetisk-filosofiska faktaserien Skogens Röst samtalar aktivisten Eeva-Stiina Lönnemo med experter, forskare och konstnärer om skogen.

Serien följer en tredelad dramaturgi: Glädje, sorg och nya möjligheter.

Vad är en skog egentligen, och vad håller på att ske med skogen?

Vad borde vi göra, landet Finland och mänskligheten, i relation till de stora utmaningar vi redan är mitt inne i; klimatförändringen och massutrotningen av arter?

Vilken är Skogens Röst i allt detta?

Serien är skapad av Barbro Björkfelt, Eeva-Stiina Lönnemo och Sanna Liinamaa.


Ympäristödialogeja:

Sota Euroopassa vauhdittaa energiamurrosta: mitä vaihtoehtoja meillä on?

Ympäristötietofoorumin dialogissa 23.3.2022 pohdittiin miten ympäristö-, energia- ja turvallisuuspolitiikka kietoutuvat toisiinsa ja millaisia vaikutuksia Ukrainan sodalla on vihreään siirtymään. Katso tallenne tästä!


Kurssisuositus

Mitä kohtuutaloudella tarkoitetaan ja mitä jokaisen tulisi tietää siitä?

Tutkijat Galina Kallio, Ossi Ollinaho, Toni Ruuska ja Eeva Houtbeckers keskustelevat nykyisen kasvutalouteen liittyvistä ongelmista ja siitä millaisia vaihtoehtoja kohtuutalous tarjoaa demokraattisemman yhteiskunnan järjestämiseksi. Video on osa Helsingin yliopiston uutta monitieteistä kestävyyskurssia, joka on kehitetty yhdessä oli 160 yliopistolaisen kesken.

Katso video


Luon­to­ka­don rat­kai­si­jat -oh­jel­ma­sar­ja netissä

"Kun riit­tä­vän moni eliö­la­ji ka­to­aa, ym­pä­ris­töm­me ja ar­kem­me muut­tuu. Luon­to­ka­to voi joh­taa en­na­koi­mat­to­miin ket­ju­reak­tioi­hin, joi­ta emme pys­ty enää hal­lit­se­maan. Sik­si on tär­ke­ää toi­mia nyt."

Helsingin yliopiston Tie­de­kul­man Luon­to­ka­don rat­kai­si­jat -oh­jel­ma­sar­ja (16.-25.11.2021) on katsottavissa netissä. Äänessä ovat luontokadon huippuasiantuntijat, jotka keskustelevat siitä miksi luontokadon estäminen on ihmiselle elintärkeää ja kuinka ajattelumme pitää muuttua, jotta selviydymme tulevaisuudessa. Mukana myös kohtuusliikkeelle tutut asiantuntijat Tina Nyfors ja Panu Pihkala!

Katso sarjan kaikki osat: Luontokadon ratkaisijat


Meidän metsämme -kansalaisliikkeen syntysijoille

pääset katsomalla tuoreen ohjelmakoosteen 27.10.2018 Helsingissä pidetystä kansalaisten metsägaalasta. Avaa ja katso kooste täältä!


Kestävän elämän manifestista Futucastissa

Helsingin yliopiston tutkijat Pasi Heikkurinen ja Toni Ruuska puhuivat Futucastissa kirjastaan Kestävän elämän manifesti. Jakson voit katsoa YouTubessa.


Kohtuusliikkeen ajankohtainen viesti ilmasto- ja ympäristöpoliittisiin keskusteluihin 2021

Kohtuusliikkeen aktiivit kirjoittivat ajankohtaisen viestin. Lue se tästä!



Perjantait Gretan kanssa Salo

TaKoPaja tukee Greta Thunbergin ja maailman nuorten vaatimusta siitä, että kaikki päättäjät sekä media käsittelevät ilmastokriisiä akuuttina kriisinä. Ilmaston lämpeneminen on nopeasti rajattava 1,5 asteeseen, jotta tulevaisuus olisi yhteiskunnille elinkelpoinen ja maailman lapsille turvallinen. Elonkirjon ehtyminen on pysäytettävä. Kansainvälinen FridaysForFuture - toiminta Salossa alkoi 30.11.2018. 

IPCC:n tuoreen raportin ja Glasgow’n COP26-ilmastokokouksen johdosta kokoonnuimme jälleen 24.9.2021 kansainväliseen #FridaysForFuture-ilmastolakkoon Salon kaupungintalon edustalle kirittämään kaikkia päättäjiä toimimaan turvallisen tulevaisuuden ja elinkelpoisen planeetan puolesta.

Viestimme olivat vastaanottamassa kaupunginvaltuuston pj. Heikki Tamminen ja kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi.

Katso lisää kuvia!

Tunnisteet: #FaceThe ClimateEmergency #FridaysForFuture #FFFSuomi 

Katso musiikkivideo We don´t have time Greta Thunbergin puheita:

POLKUJA KOHTUUTEEN 3

Järjestimme 2.-3.10.2020 TaKoPajan 10-vuotisjuhlawebinaarin, joka striimattin kulttuuritalo Villistä. Kohtuuswebinaarin tallenteet löydät TaKoPajan YouTube-kanavalta.

Katso myös webinaarin yhteydessä julkaistu dokkari Salon TasausKohtuusPajasta 2010-2020! TasausKohtuusPajan YouTube-kanava


Pandemia menee ohi ...

... mutta samaan entiseen kohtuuttomaan luonnonvarojen ylikulutukseen ja siihen liittyviin ongelmallisiin rakenteisiin ja seurauksiin ei kannata eikä voida palata. Pandemia on paljastanut jo tiedossa olevat kestämättömät rakenteet. Ilmasto- ja biodiversiteettikriisi vaatii syvempää muutosprosessia ja perustavanlaatuista siirtymää (transition) ekologisesti ja sosiaalisesti kestävään yhteiskuntaan, jossa hyvä sekä kriisejä kestävä eli resilientti elämä on mahdollinen kaikille.

 

Kohtuusliikkeeltä Suomen hallitukselle ja työryhmille rakentavia ratkaisuja talouskriisiin:

Suomen kohtuusliikkeen aktiivit lähettivät 23.4.2020 hallituspuolueiden johdolle ja puolueiden muille keskeisille toimijoille sekä kriisin ratkaisuja hakeville hallituksen perustamille työryhmille väkevän viestin. Lue viesti tästä!

 

Kohtuusliikkeen näkemys paremmasta tulevaisuudesta:

Aineellinen tuotanto ja kulutus vähenevät ja huomio käännetään hyvinvoinnin perustaan. Suomen kohtuusliikkeen artikkelityöryhmä kirjoitti julistuksen, jonka voit lukea tästä. Artikkeli on julkaistu Elonkehä -lehdessä 1/2020.


Miten taivutamme koronakriisistä oppia tulevalle?

Ajankohtainen Ilmasto psykologian perspektiivistä -blogi, jonka lopussa 10 keinoa, "joilla voit omalta osaltasi puolustaa ja tukea vastuullisten ilmastopäätösten toimeenpanoa ja siten suojella ilmastokriisin riskiryhmiä": Miten taivutamme koronakriisista oppia tulevalle?


LYHYESTI MEISTÄ:

Salon TasausKohtuusPaja (TaKoPaja) on vapaa sitoutumaton kansalaisryhmä, joka on toiminut Salon kaupungin alueella vuodesta 2010.

Järjestämme avoimia paja-iltoja, usein jonkun tietyn aiheen ympärillä. Kysymme yhdessä, miten me voimme jakaa maailman luonnonresurssit tasan, miten me kannamme vastuuta tulevien sukupolvien elinolosuhteista sekä miten me voimme elää kohtuullista elämää ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi tässä ajassa. Jaamme tietoa keskenämme (Linkit). Tavoitteenamme on konkreettinen tekeminen ("takominen") sekä omassa elämässämme että yhteisöllisesti, paikallisesti ja globaalieettisesti ("Think global, act local")

Ekologia ja ekonomia kuuluvat yhteen. Talouskeskeisyydestä on siirryttävä elämänkeskeisyyteen! Haluamme olla aktiivisia kansalaisyhteiskunnan jäseniä ja luoda edellytyksiä konkreettisille toimille sellaisen yhteiskunnan rakentamiseksi, jossa olemme ensisijaisesti ihmisiä, lähimmäisiä ja kansalaisia, emme kuluttajia!

Tärkeä osa toimintaamme on ollut myös halu herättää julkista keskustelua ja vaikuttaa ympäröivään yhteiskuntaan järjestämällä erilaisia tilaisuuksia suuremmalle yleisölle (Tapahtumat). Haluamme rakentavassa hengessä luoda yhteyksiä tavallisten kansalaisten sekä tutkijoiden, eri alojen asiantuntijoiden sekä Suomen kohtuusverkoston ja Degrowth-liikkeen aktivistien kesken. Yhdessä ja yhteisönä on hauskempaa oppia uutta, kääntää päätä ja kumota mieltä! Tule mukaan tiedostamaan ja toimimaansmile

KATSO DOKKARI. Dokkari julkaistiin POLKUJA KOHTUUTEEN 3 -webinaarin yhteydessä 3.10.2020.

HUOM! MYYNNISSÄ TAKOPAJAN TILAISUUKSISSA:

TaKoPajan talkookäännöstoimesta ruotsalaisen tietokirjailijan ja toimittajan David Jonstadin Sivilisaation loppu-kirja (Kollaps). Lue arvostelu

Avaa TaKoPajan vuonna 2018 laatimat

ILMASTON YSTÄVÄN VINKIT

Aiheet: 1. Ruoka, 2. Kulutus, kierrätys ja lajittelu, 3. Liikkuminen, 4. Asuminen ja 5. Työ ja vapaa-aika.

TaKoPaja on koonnut linkkejä liittyen siihen, mistä ilmasto- ja biodiversiteettikriisissä on kysymys ja miten jokainen voi toimia kriisin lievittämiseksi ja turvallisen tulevaisuuden rakentamiseksi. Siirry linkkeihin tästä!

Katso myös TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta

TaKoPajasta lähtöisin ovat myös Ilmastoviisas Salo - ryhmä sekä valtakunnallinen #meidänmetsämme - kansalaisliike.


Ole se muutos, jonka toivot maailmassa tapahtuvan!

- Gandhi


Haluamme, että Salosta tulee fossiiliton ja resurssiviisas kaupunki!

Takopajasta on lähtöisin Ilmastoviisas Salo -ryhmä (entinen Hiilivapaa Salo-ryhmä). Miten kunnasta tehdään hiilineutraali, fossiilivapaa ja resurssiviisas? Aktiivista ja sitoutunutta muutostyötä tapahtuu jo monella paikkakunnalla ympäri Suomen. Lue ja opi HINKU-foorumista ja FISU-verkostosta!

Neljä skenaariota Salon kaupungin tulevaisuudesta ja aineenvaihdunnasta

TaKoPajan Heta Seppälän diplomityön voit avata tästä linkistä: Urbaaninen metabolismi

Vuoden 2018 Lappset-palkinnon saa maisema-arkkitehti Heta Seppälä.


Tehdään suunnanmuutos - siirretään ylikulutuspäivä!

Vuonna 2017 yli kolmenkymmenen ryhmän ja yhdistyksen muodostama kohtuusverkoston haaste ylikulutuspäivän siirtämiseksi uusittiin maailman ylikulutuspäivänä 29.7.2019. Lue päivitetty haaste tästä


Suomen kohtuusliikkeen vaaliteesit 2019

Kohtuusliikkeen aktiivit työstivät Mahatma Gandhin syntymäpäivän kunniaksi kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta 2.10.2018.
 

Kymmenen kohtuullista ilmastovaatimusta

1. Hiilen, öljyn, kaasun ja turpeen jättäminen maahan on selkein ja tehokkain tapa torjua haitallista ilmastonmuutosta.

2. Fossiilisia polttoaineita tuottavien ja runsaasti käyttävien yritysten ja niiden etujärjestöjen osallistumista ilmastoon vaikuttavaan yhteiskunnalliseen päätöksentekoon on rajoitettava.

3. Kaikilla tulee olla mahdollisuus irtautua ilmastoa vahingoittavasta palkkatyöstä tarjoamalla kaikille perustulo ja tukea työajan lyhentämiseen, uudelleenkoulutukseen ja omavaraistuotantoon.

4. Ylikulutusta täytyy alkaa rajoittaa asettamalla tuloille katto progressiivisen verotuksen avulla ja sääntelemällä ympäristöä vahingoittavaan toimintaan yllyttävää mainontaa.

5. Yhteistyössä maanviljelijöiden kanssa on siirryttävä agroekologian ja ilmastokestävyyden periaatteiden mukaiseen kasvispainotteiseen maatalouspolitiikkaan ja ruokajärjestelmään.

6. Avohakkuista pidättäytyminen, joutomaiden metsittäminen ja ojitettujen soiden ennallistaminen yhteistyössä metsänomistajien kanssa antavat puille, pensaille ja turpeelle mahdollisuuden kasvaa ja tasapainottaa ilmastoa.

7. Turvallisuuspolitiikan painopiste tulee siirtää ilmastonmuutoksen torjuntaan ja voimavaroja siirtää mittavasti puolustusmenoista ilmastotoimiin.

8. Fossiilista energiaa runsaasti hyödyntäneiden yritysten ja valtioiden tulee korvata köyhien maiden ja kansanosien kärsimiä äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja, tukea sopeutumista muuttuviin oloihin tai mahdollistaa pääsy turvaan.

9. Ilmastonsuojeluunkin liittyvän teknologian käyttöönotossa täytyy noudattaa varovaisuusperiaatetta ja teknologiset ratkaisumallit voivat toimia vain osana muuta yhteiskunnallista muutosta.

10. Hitaampaa väestönkehitystä voidaan edistää takaamalla kaikille asuinpaikasta tai sukupuolesta riippumatta mm. pääsy kouluun, riittävä toimeentulo, tarpeelliset terveyspalvelut ja itsemääräämisoikeus.


Salon TasausKohtuusPaja yhtyy 10 kohtuulliseen vaatimukseen:

Kymmenen kohtuullista vaatimusta

Elämäntavan syvällinen muutos on välttämätön. Pelkkä teknologia ei pelasta.

Tarvitaan yhteisiä sitovia rajoituksia kulutukseen. Tulevien sukupolvien pöydästä syöminen on lopetettava.

Energian käytön vähentäminen on ainoa mahdollisuus vastata riittävän nopeasti ilmastokriisin haasteeseen. Kulutusta on supistettava oikeudenmukaisesti ja hallitusti.

Ydinenergian ja uraanikaivosten tilalle kotimainen, hajautettu ja uusiutuva energiantuotanto.

Mainontaa on rajoitettava. Se luo keinotekoisia tarpeita.

Paikallisen tiedon tuhoaminen on lopetettava. Kokemusperäistä viisautta tarvitaan ekologisesti kriisiytyvässä maailmassa.

Luonnonvarojen kuluttamista on verotettava progressiivisesti.

Asevarustelu on lopetettava. Se vie ihmiskunnalta voimavarat ilmastokriisin torjunnasta.

Rajallisella maapallolla on luovuttava tavoittelemasta jatkuvaa kasvua.

Kohtuus arvoonsa. Se on vapautta kulutusriippuvuuksista.

(lainattu Kohtuus Vaarassa-sivuilta, kirjoitettiin Kolilla vuonna 2009)

Tervetuloa mukaan toimintaamme!


Vi ställer om också på svenska - Omställning Salo

TaKoPaja verkar på finska i Salo, men ingår som tvåspråkig grupp i Nätverket för rättvis omställning Finland som är ett fritt och brett nätverk för olika (svensk- eller tvåspråkiga) lokala rörelser i Finland som strävar efter en rättvis omställning.

Omställningsrörelsen i Finland / Kohtuusliike uppdaterade utmaningen från år 2017 om att flytta den ekologiska skuldens dag. Den uppdaterade svenska texten finns här! Se även Hufvudstadsbladet 28.7.2019


Tio rimliga klimatkrav (Kohtuusliike, 2.10.2018)

1. Att lämna kolen, oljan, gasen och torven i jorden är det säkraste och mest effektiva sättet att motverka en skadlig klimatförändring.

2. Företag som producerar fossila bränslen och företag samt intresseorganisationer som använder rikligt med fossila bränslen bör ha endast begränsad rätt att delta i sådant politiskt beslutsfattande som inverkar på klimatet.

3. Att lösgöra sig från lönearbete som skadar klimatet bör vara möjligt för alla människor på så sätt att alla erbjuds basinkomst, stöd för förkortad arbetstid, omskolning och självförsörjning.

4. Överkonsumtionen bör begränsas genom införande av inkomsttak med hjälp av progressiv beskattning samt genom reglering av reklam för produkter som skadar miljön.

5. Det är nödvändigt att i samarbete med jordbrukarna övergå till en i huvudsak växtbaserad jordbrukspolitik och ett matförsörjningssystem som följer agroekologiska principer och är hållbart för klimatet.

6. Genom samarbete med skogsägare är det möjligt att avstå från kalhyggen, plantera skog på icke odlingsbar mark och återställa dikade kärr så att träd, buskar och torvmarker kan växa och balansera upp klimatet.

7. Tyngdpunkten inom säkerhetspolitiken bör förflyttas till bekämpningen av klimatförändringen och avsevärda resurser bör flyttas från försvarsutgifterna till klimatåtgärderna.

8. Företag och stater som använt rikligt med fossil energi bör ersätta fattiga länder och befolkningsgrupper som lidit till följd av extrema väderleksförhållanden samt stöda deras anpassning till de förändrade omständigheterna eller hjälpa dem att försätta sig i trygghet.

9. Klimatrelaterad ny teknologi bör införas med iakttagande av försiktighetsprincipen och teknologiska lösningar skall tillämpas endast som en del av den övriga samhällsförändringen.

10. En långsammare befolkningsutveckling kan främjas genom att alla människor oberoende av boningsort och kön garanteras bl.a. möjlighet till skolgång, tillräcklig utkomst, nödvändig hälsovårdsservice och självbestämmanderätt.


Tio rimliga krav (Koli, 2009)

En djupgående förändring av livsstilen är nödvändig. Teknologin allena kan inte rädda oss.

Det behövs gemensamma, bindande begränsningar av konsumtionen. Vi måste sluta äta från kommande generationers bord.

En minskning av energiförbrukningen är vår enda möjlighet att tillräckligt snabbt reagera på klimatkrisens utmaning. Konsumtionen bör minskas rättvist och kontrollerat.

Inhemsk, decentraliserad och förnybar energiproduktion behöver utvecklas istället för kärnenergi och urangruvor.

Reklamen bör begränsas. Den skapar konstgjorda behov.

Utplånandet av lokal kunskap bör stoppas. Erfarenhetsbaserad visdom behövs i vår värld som befinner sig i ekologisk kris.

Förbrukning av naturresurser bör beskattas progressivt.

Den militära upprustningen bör upphöra. Den stjäl kraftresurser som mänskligheten behöver för att bekämpa klimatkrisen.

På vårt begränsade jordklot måste vi sluta eftersträva ständig tillväxt.

Rimlighet till heders. Den frigör oss från konsumtionsberoende.

Suomen kohtuusliike