Menneet tapahtumat
Salon TasausKohtuusPajan vuodesta 2010 toteuttamia tapahtumia (uusimmat ylhäällä)
Hyppää vuoteen: 2024 | 2023 | 2022 | 2021 | 2020 | 2019 | 2018 | 2017 | 2016 | 2015 | 2014 | 2013 | 2012 | 2011 | 2010
Maailman ihmiset ylikuluttavat maapalloa huolestuttavalla tavalla
TaKoPajan aineistopöytä ekovelasta oli jälleen esillä Salon pääkirjastossa 5.-28.8.
"Luonnonvarojen ylikulutus on ilmastokriisin ja luontokadon kriittinen taustatekijä. Laskelmien mukaan kestävän kulutuksen vuotuinen raja ylittyi 24.7.2025.
Päivän ajoittuminen heinäkuun lopulle tarkoittaa sitä, että luonnonvarojen kulutusta tulisi vähentää maailmanlaajuisesti noin 45 prosentilla. [...] Hallitustenvälisen luontopaneeli IPBES:in mukaan ylikulutuksen lopettamista hankaloittavat erityisesti nykyiset valtasuhteet, eriarvoisuus ihmisten välillä ja suhteessa luontoon sekä poliittisten päätösten riittämättömyys. 'Luonnonvarojen ylikulutuksen lopettamiseen tarvitaan etenkin poliittisia päätöksiä, jotka ohjaavat kulutusta kestävämpään suuntaan', sanoo WWF Suomen suojelun neuvonantaja Jussi Nikula. Esimerkiksi liialliset hakkuut Suomen metsissä ovat keskeisin syy sille, että kolme neljästä metsäluontotyypistämme on uhanalaisia ja hiilinielut ovat romahtaneet."
Lue koko uutinen WWF Suomen sivuilta!
Suomen elävien ja kuolleiden puiden asukkaat
Salon TaKoPajan kirjailijavieraana 19.8.2025 oli Petri Keto-Tokoi. Aloitimme kuuntelemalla ja katsomalla kuvia Salon pääkirjaston lehtilukusalissa, jonka jälkeen keskustelu jatkui kulttuuritalo Villissä iltateen merkeissä.
Petri Keto-Tokoi on suomalainen metsänhoitaja, tietokirjailija ja metsäekologian lehtori Tampereen ammattikorkeakoulussa. Hän on erikoistunut metsiensuojeluun ja metsäbiodiversiteetteihin sekä erilaisiin metsänhoitotapoihin.
Petri Keto-Tokoin ja Luonnonvarakeskuksen tutkija Juha Siitosen Puiden asukkaat: Suomen puiden seuralaislajit -teos valittiin vuonna 2021 Vuoden tiedekirjaksi.
Petri Keto-Tokoi on myös osallistunut Meidän metsämme-kansalaisliikkeen metsädialogeihin ja hänet nähtiin Ylen Metsän ääni-dokumenttisarjassa, jossa hän keskusteli metsässä Eeva-Stiina Lönnemon kanssa.
Salon TasausKohtuusPajan kevätretki tehtiin kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5.2025.
Retkikohteena oli Perniössä Strömman lähellä oleva kallioalue. Retkemme oppaana toimi Juhani Karhumäki.
Aurinkoisessa säässä patikoi neljätoista henkilöitä. Juhani Karhumäki kertoi kallioalueen linnustosta ja geologiasta. Ihailimme ikipetäjiä, suuria siirtolohkareita ja laakeita kallioalueita. Teimme havaintoja kangaskiurusta, metsäkirvisestä,vihervarpusista,käestä, näimme myös merkkejä metsosta ja teerestä. Evästelyn ohessa kuulimme kangaskiurun ja metsäkirvisen kevätsoidinta. Myös kallioiden sammalikot ja jäkäläkasvustot ihastuttivat meitä.
Kuvat: Jarmo Markkanen
Kuvat: Paula Lönnemo
Katso lisää kuvia!
Lue lisää: YK-liitto ja Biodiversity day
Suomen ylikulutuspäivä 6.4.2025
TaKoPaja huomioi Suomen ylikulutuspäivää Salon pääkirjastossa Ekovelkapöydän muodossa, jossa kirjallisuutta ja muuta aineistoa ylikulutuksesta, kestävän talouden muodoista, kestävästä elämäntavasta ja luonnon monimuotoisuudesta.
TasausKohtuusPajan kevätkausi 2025 alkoi 30.1.
Aloitimme yhdessä nyyttäriperiaatteella kattamalla iltateepöydän kulttuuritalo Villissä. Iltapalan lomassa muistimme pajan perustajaa Eeva-Stiina Lönnemota kuvin ja sanoin. Mukana illassa oli myös Otto Bruun Kemiönsaaren luonnonsuojeluyhdistyksestä. Puhuimme mm Melassuosta ja kevään toiminnasta.
MAAILMAN YLIKULUTUSPÄIVÄ 2024 OLI 1.8.
Ihmiskunnan luonnonvarakulutus on jo vuosikymmenien ajan ylittänyt maapallon ekosysteemin kantokyvyn. Ekologinen jalanjälkemme ei ole tasapainossa maapallon biokapasiteetin kanssa. Meillä on siis huikea ekovelka.
”On äärimmäisen riskialtista ja epäoikeudenmukaista, että luonnonvarojen ylikulutuksen annetaan jatkua, vaikka tiedämme sen tuhoisat seuraukset sekä luonnolle että ihmisille”, sanoo WWF:n neuvonantaja Jussi Nikula.
Suomalaisten luonnonvarojen kulutusta tulisi vähentää vähintään 70 prosenttia!
”Suomalainen kulutustaso on paitsi maailmanlaajuisessa, myös eurooppalaisessa vertailussa huomattavan korkea. Valtion olisi kannettava vastuunsa ja rakennettava pitkäaikaista hyvinvointia ohjaamalla kulutusta kohti kestävää tasoa”, Nikula toteaa.
Ylikulutuksen taittamiseen velvoittaa vuonna 2022 solmittu YK:n luontosopimus. Sen tavoitteiden saavuttamiseksi oikeudenmukaisella tavalla suomalaisten luonnonvarojen kulutusta tulisi vähentää vähintään 70 prosenttia.
Suuri osa suomalaisen kulutuksen vaikutuksista on ulkoistettu Suomen rajojen ulkopuolelle. Esimerkiksi noin 40 prosenttia suomalaisten käyttämien elintarvikkeiden tuottamiseen tarvittavasta maa-alasta sijaitsee ulkomailla.
LUE LISÄÄ: WWF Suomi
Salon TasausKohtuusPaja on vuodesta 2017 huomioinut ylikulutuksen ongelman rakentamalla ”Ekovelkapöydän” Salon pääkirjastoon, syksyllä maailman ylikulutuspäivän johdosta ja keväällä Suomen ylikulutuspäivän tienovilla.
TaKoPajan perinteinen Kohtuutalouspiknik järjestettiin Maailman ympäristöpäivänä 5.6.
Yhteinen kasvispiknikpöytä katettiin nyyttäriperiaatteella Villin nurmikolla. Musisointia ohjasi Henni Isojunno. Katso kuvat!
Kansainvälisen Degrowth-piknikin tarkoitus on luoda yhteyttä ihmisten välillä, jotka pyrkivät tai kaipaavat siirtymistä yksinkertaisempaan, maapallon kantokyvyn mukaiseen kestävään, oikeudenmukaiseen ja iloiseen elämään. Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta elämän- ja yhteiskuntamuotoa, jossa kaikki ihmiset ja muu luonto voivat hyvin. Hyvä elämä kaikille on mahdollinen! Kohtuuspiknik on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Suoluonnon itku - Noora Kauppilan esitys Perniön Melassuolla
kansainvälisenä Luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5.
Kävelimme yhdessä Melassuolle ja saimme kuulla kertomuksia Melassuon historiasta ja suoluonnosta (mm Antero Peijonen ja Juhani Vuorisalo).
Melassuolla esiintyi monitaiteilija, muusikko, laulaja Noora Kauppila esityksellä Suoluonnon itku.
Sydämellä Melassuo, ja luonto säästyi!
Vuoden 2024 aikana sydämellämme oli Perniön Melassuo. Talvella 2025 tuli tieto, että Pohjan Voima luopui suunnitelmista rakentaa suolle aurinkosähkövoimala.
Olemme vakuuttuneet siitä, että vihreä siirtymä - ollakseen aidosti vihreä ja osa ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää kehitystä - on toteutettava luontopositiivisella tavalla, ekologisilla reunaehdoilla, luontoa hävittämättä, tuotantoa ja kulutusta vähentämällä.
Suon merkitys ilmastolle ja ekosysteemeille sekä vihreän siirtymän haasteet olivat aiheina TaKoPajan luento- ja keskusteluillassa Villissä 13.3.2024.
Katso tallenteet:
Suo: Monimuotoisuuden ekosysteemi, suuri hiilivarasto ja hyvinvoinnin lähde: Raisa Mäkipää
Vihreän siirtymän haasteet: Toni Ruuska
Kuva: Paula Lönnemo
Vetoomus Melassuon pelastamisen puolesta
Salon kaupungin elinvoimajaosto teki 27.2.2024 myönteisen päätöksen suunnittelutarveratkaisusta aurinkovoimalan rakentamiseksi Perniön Melassuolle. Ilmastovaikutusten arviointi ja hulevesisuunnitelma eivät ole vielä tehty.
Lue koko kirjoituksemme asiasta!
Perniössä kiertäneellä listalla ja nettiadressissa oli 5.4.2024 yhteensä 491 nimeä.
1 Luontoselvitykset eivät puolla hanketta
Olemme vakuuttuneet siitä, että Perniön Melassuo ei ole oikea paikka aurinkovoimalan rakentamiselle. Ympäristölausuntoihin viitaten voidaan todeta, että hankkeella on yksiselitteisesti haitallisia luontovaikutuksia. Pienentämällä aluetta 33,7 hehtaariin haitalliset luontovaikutukset eivät tule poistumaan. Melassuon merkitys hiilivarastona, hiilinieluna, lintujen pesimäalueena, vesistöekosysteeminä ja ihmisten virkistysalueena on paikallisesti korvaamaton.
YKn ja EUn biodiversiteettistrategian3 mukaan 30 % planeetasta tulee suojella, josta 10 % tiukasti. Tämä koskee meitä kaikkia. Suunta tulee siis tänään olla luonnon suojelu eikä sen hävittäminen. Melassuo kuuluu nykytiedon mukaisesti kokonaisuudessaan ennallistaa ennallistamisasetuksen mukaan.
2 Ehjän lähiluonnon merkitys ihmisten hyvinvoinnille on merkittävä
Melassuo on Perniön kirkonkylän asukkaille merkittävä luontokohde. Pienennetty/muutettu alue on juuri sillä alueella, jossa ihmiset ovat aina ulkoilleet ja jossa suon eläimet löytävät parhaat suojapaikat. Lähiluonto on tutkitusti mielenterveyteen ja hyvinvointiin vaikuttava tekijä. Melassuon käyttöpäätös vaikuttaa tulevaisuudessa ihmisten hyvinvointiin.
3 Päästötön energia on mahdollinen ilman luonnon hävittämistä
Fossiilisista polttoaineista tulee päästä eroon maapallon lämpenemisen hillitsemiseksi. Uuden tekniikan näkyville tuominen keskelle sykkivää kaupunkielämää osoittaisi ajan tasalla olemista ja edelläkävijyyttä. Esimerkkiä voi ottaa esimerkiksi Ranskan katollisista parkkipaikoista, joissa aurinkoenergia on luonteva osa kaupunkikuvaa. Siirtymä päästöttömään energiaan ei ole viisasta toteuttaa luonnon monimuotoisuuden tai hiilensidonnan kustannuksella6. Hiilipäästöt voimalan rakentamisen aikana tulisivat Melassuolla olemaan mittavat. Energiankulutusta tulee joka tasolla myös vähentää.
Antakaamme koko Melassuon luonnon jatkaa viime vuosisadan turpeenoton ja ojitusten jälkeen hyvin käyntiin lähtenyttä ennallistumisprosessiaan!
Pysyköön koko Melassuo eläinten kotina ja ihmisten virkistysalueena!
Salon seurakunnalta, joka omistaa maa-alueen, pyydämme: Ennallistakaa Melassuo!
Katso myös LUKE:n tutkimusprofessori Raisa Mäkipään luento suon merkityksestä 13.3.2024:
Kuva: Staffan Söderlund. Katso myös Staffanin elokuva Melassuosta!
Suomen ylikulutuspäivä vuonna 2024 oli 12.4.
TaKoPajan EKOVELKAPÖYTÄ oli jälleen esillä Salon pääkirjastossa huhtikuun ajan.
Tilastokeskuksen ennakkotiedon mukaan kivihiilen kulutus väheni 42 % vuonna 2023 edellisvuoteen verrattuna. Kiitos tämän meidän suomalaisten laskennallinen luonnonvarojen ylikulutuspäivä on hieman siirtynyt, mutta meillä on edelleen huikea ekovelka. Kulutamme vuodessa luonnonvaroja valtavasti enemmän kuin planeetalta löytyy eli "lainaamme" tulevaisuudelta.
Hyvä asia on, että voimme jokainen miettiä ja tehdä muutoksia kulutustottumuuksimme ja kohtuullista elintapojamme niin, että mahdumme planeetan rajoihin sopivaan elämään. Keskustelkaamme tästä kotona, työpaikoilla, yhdistyksissä, organisaatioissa; yhteiskunnan kaikilla tasoilla! Toisenlainen maailma on mahdollinen! Lue lisää: WWF Suomi ja YLE Uutiset 12.4.2024
Katso myös TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
Lue lisää maailman ylikulutuksesta: Overshoot Day
Kuvaus siitä miten Suomi ja moni muu maa sijoittuu maapallon ylikulutuskalenterissa:
TUULI ORASMAA: Maaseudun Tulevaisuus
Kuva: Laura Karlin
"Maatalous aiheuttaa huomattavan osan Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Ruoantuotanto on kuitenkin välttämätöntä. Miten tämä ristiriita ratkaistaan kestävästi ja reilusti?
Maaseudun tulevaisuus vie matkalle läpi suomalaisen maaseudun turvepelloilta navettoihin ja metsälaitumille, Ivalosta Kirkkonummelle. Tuuli Orasmaa kohtaa maatalousyrittäjiä, joista monet katsovat joutuneensa ilmastokeskustelussa syytetyn penkille: maanviljelijöitä kohdellaan kuin ilmastorikollisia. Jatkuvat muutosvaatimukset tuntuvat mahdottomilta."
Tilaisuuden jälkeen keskustelu jatkui vilkkaana iltateen lomassa kulttuuritalo Villissä. Alustuksena kuultiin Henrik Hausenin kommenttipuheenvuoro.
Suon merkityksestä ilmastolle ja ekosysteemeille
illan aiheena 13.3. kulttuuritalo Villissä
Dialoginen keskustelu Perniön Melassuon tilanteesta ja kohtalosta.
Kohtuus vaarassa 9 – kansalaisseminaari Joensuussa ja Kolilla 29.9.-1.10.2023:
Nytriitti – Riiteistä, taiteesta ja kohtuuden kulttuurista
Ks. Kohtuus Vaarassa
”Nykyisellä tasolla ihmisten kuluttamien luonnonvarojen tuottamiseen tarvittaisiin 1,7 maapalloa. Suurimman osan maapallon luonnonvaroista kuluttavat korkeamman tulotason maissa elävät ihmiset, kuten me suomalaiset”, sanoo WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula. ”Ylikulutusta jatkamalla teemme tietoisen valinnan heikentää edellytyksiä tulevaisuuden hyvinvoinnille Suomessa ja koko maailmassa”, Nikula toteaa.
Lue lisää: Overshoot Day
Kansainvälinen ilmastolakko 15.9.2023 myös Salossa
Kiritämme kaikkia päättäjiä toimimaan turvallisen tulevaisuuden ja elinkelpoisen planeetan puolesta sekä osoittamaan solidaarisuutta eniten ilmastokriisistä kärsiviä alueita ja kansoja kohtaan. Tuemme Greta Thunbergin ja maailman nuorten vaatimusta siitä, että kaikki päättäjät sekä media käsittelevät ilmastokriisiä akuuttina kriisinä.
Galleria
Kohtuutalouspiknik 6.6.2023
Perinteiselle Degrowth-piknikille kokoonnuttiin kulttuuritalo Villin pihalla vegetaarisen lähiruoan ja talouskeskustelun ympärille.
Kari Saarinen esitti uusia laulujaan kitarasäestyksellä. Yksi laulu oli kirjoitettu TasausKohtuusPajalle :)
Oli kirjaesittelyjä, runoja, spontaania laulua ja puhetta.
Katso kuvagalleria!
Kansainvälisen Degrowth-piknikin tarkoitus on luoda yhteyttä ihmisten välillä, jotka pyrkivät tai kaipaavat siirtymistä yksinkertaisempaan, maapallon kantokyvyn mukaiseen kestävään, oikeudenmukaiseen ja iloiseen elämään. Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta elämän- ja yhteiskuntamuotoa, jossa kaikki ihmiset ja muu luonto voivat hyvin. Hyvä elämä kaikille on mahdollinen! Kohtuuspiknik on poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton.
Kevätretki Alaspään luomutilalle 22.5.2023
Kansainvälisenä YK:n Luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5. TaKoPajan kevätretkellä suunnattiin Perniön Alaspään luomutilalle ja sen metsiin. Saimme kuulla ja keskustella jatkuvanpeitteisestä metsänkasvatuksesta useassa metsäkohteeessa. Perinteinen kevätretki järjestettiin tällä kertaa yhteistyössä tammisaarelaisten luontoystävien kanssa (Raseborgs Natur rf / Raaseporin Luonto ry).
Lisätietoja Alaspään tilasta tästä!
Kuvat: Paula Lönnemo. Katso lisää TaKoPajan retkikuvia: kuvagalleria
Lisätietoja jatkuvapeitteisestä metsänkasvatuksesta:
- Jatkuvan kasvatuksen vaikutukset monimuotoisuuteen - käyttösovellutuksia luonnonhoidon tarpeisiin: Petri Keto-Tokoi
- Jatkuvapeitteisen metsänkasvatuksen yhdistys Silva ry
- Meidän metsämme-kansalaisliikkeen kotisivut
Taustatietoja Luonnon monimuotoisuuden päivästä: International Day for Biodiversity 2023 "From Agreement to Action: Build Back Biodiversity"
Ekovelkapöytä esillä Salon pääkirjastossa maaliskuussa 2023
Pystytimme jälleen Ekovelkapöydän Salon pääkirjastoon Suomen ylikulutuspäivän 31.3.2023 johdosta. Lue lisää WWF:n sivuilla!
Ekologisen kriisin hillitseminen edellyttää sen juurisyihin puuttumista. Tämä tarkoittaa myös luonnonvarojen ja energian kulutuksen kokonaismäärän vähentämistä. Ylikulutus tulee muuttaa kestäväksi ja oikeudenmukaiseksi resurssien käytöksi.
Suomen Kohtuusliike lähti eduskuntavaalien 2023 alla mukaan Oikeudenmukainen siirtymä nyt! -kampanjaan, jonka tarkoitus oli sitouttaa eduskuntavaalien ehdokkaita oikeudenmukaisen ekologisen siirtymän periaatteisiin.
Kansainvälinen ilmastolakko pe 3.3.2023
Salossa osallistuimme kansainväliseen Fridays For Future -ilmastolakkoon kaupungintalon edustalla klo 10-12. Vaadimme joka tason ja joka sektorin ripeitä päätöksiä ilmastokriisin hidastamiseksi ja luontokadon pysäyttämiseksi niin paikallisesti kuin laajemminkin!
Facebook #TomorrowIsTooLate #EndFossilFinance
Kaikki luodon linnut
2.3. Salon pääkirjastossa ja TaKoPajan iltateet jälkeenpäin Villissä
Osallistuimme Panu ja Sanna-Mari Kuntun kirjailijavierailuun Salon pääkirjastossa to 2.3. klo 17-18:30, jonka jälkeen jatkoimme keskustelua heidän ja kaikkien kiinnostuneiden kanssa kulttuuritalo Villissä iltateen ja nyyttäripöydän äärellä.
"Kemiönsaarella asuvat saaristoekologi Panu Kunttu ja eräopas Sanna-Mari Kunttu seurasivat kajakeillaan meloen Pentti Linkolan perheineen 1970-luvulla soutaen tekemää lintujen laskentareittiä. Reitti kulki halki lounaisen saariston Salosta Poriin. Seitsemän viikon ja yli tuhannen kilometrin mittaisella retkellä tutkittiin lintuja ja havainnoitiin luonnon muutoksia. Tutkimusretki muuttui seikkailuksi, kun vastoinkäymisiä ilmaantui ja kovat tuulet vangitsivat melojat autioille luodoille.
Matkasta syntynyt kirja Kaikki luodon linnut (2022) vie lukijan tutkimusretkelle ainutlaatuisen saariston monimuotoiseen luontoon. Matkalla koetaan upeita hetkiä vielä säilyneillä erämaisilla alueilla, mutta nähdään myös hävitettyä luonnonmaisemaa. Kokemuksia peilataan Linkoloiden retkeen. Kertomusta rytmittävät tieto-osuudet linnuston ja saaristoympäristön muutoksista, luonnon ilmiöistä ja retkeilystä."
22.-23.9. JA METSÄMARSSI 24.9.2022
Jorgen Randers ja Kasvun rajat – Onko vihdoin aika luopua kasvun tavoittelusta?
Kasvun rajat -raporttien keskeinen kirjoittaja, emeritusprofessori Jorgen Randers, saapui syyskuussa Helsinkiin Kasvun rajat -raportin 50-vuotispäivän kunniaksi. Hän kertoi mm. missä alkuperäinen raportti, jonka aikahorisontti ulottui vuoteen 2022, osui oikeaan ja mitkä ennustuksista eivät ole toteutuneet kirjoittajien odottamalla tavalla.
Randersin vierailun päätapahtuma Where are the limits? -tilaisuus Tiedekulmassa avasi ympäristöministeri Maria Ohisalo ja Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom. Panelists: Sustainable Change -panel: Prof. Jørgen Randers, Prof. Pirjo Kristiina Virtanen, Deputy Mayor Anni Sinnemäki, activist-author Teemu Vaarakallio.
Rooman klubin julkaisema Kasvun rajat -raportti (The Limits to Growth) on yksi modernin ympäristöliikkeen keskeisistä innoittajista. Sen tunnettu pääviesti on, että talous- ja väestönkasvu eivät voi jatkua samaa vauhtia, ilman vakavia ympäristöongelmia ja yhteiskuntien romahduksia tällä vuosisadalla. Raportin ilmestymisestä on tänä vuonna 50 vuotta, mutta onko siinä ajassa mikään muuttunut? Raportista julkaistiin aikanaan 20- ja 30-vuotispäivitykset, joissa sama hälyttävä viesti tarkentui ajankohtaisella tutkimusaineistolla. Varoituksista huolimatta riskialtis, ympäristön ja yhteiskuntien kannalta haitallinen kehitys on jatkunut globaalisti, mikä uhkaa jo elämämme perusteita mm. rajun ilmastonmuutoksen ja luontokadon takia.
Professori Randers saapui Suomeen Helsingin yliopiston Kestävyystieteiden instituutin (HELSUS) kutsumana. Hänen vierailunsa toteutuu yhteistyössä Sitran, Kelan ja Rooman klubin Suomen yhdistyksen kanssa. Katso luento ja keskustelu!
Ylikulutus, huoltovarmuus ja kohtuus -
Kohtuusliikkeen syysseminaari pe 23.9.2022
Osallistuimme valtakunnallisen Kohtuusliikkeen järjestämään Kohtuusseminaariin Helsingissä - Salossa etänä - globaali ilmastolakon jälkeen klo 12-14
Vuoden suurin ympäristömielenosoitus METSÄMARSSI la 24.9.2022
Kuluneen kesän alussa selvisi, että Suomen maankäyttösektori on ensimmäistä kertaa hiilinielun sijaan päästölähde. Tämä on seurausta mm. viime vuoden kovista hakkuista ja puuston kasvun hidastumisesta. Nielujen romahdus on merkittävä uhka Suomen ilmastotavoitteiden saavuttamiselle. Lisäksi metsien voimakas käyttö heikentää lukuisten metsälajien elinympäristöä ja kiihdyttää luontokatoa.
Nyt on aika toimia asetettujen tavoitteiden eteen. Hallitus voi vielä pysäyttää hiilinielujen huolestuttavan kehityksen toteuttamalla Suomen ilmastopaneelin esittämän pelastusohjelman, jossa määritellään tarvittavat nopeat keinot nielujen parantamiseksipelastamiseksi. Suojelemalla monimuotoisuudelle korvaamattomat metsät Suomi voi vielä estää näiden ainutlaatuisten elinympäristöjen katoamisen ja hillitä luontomme köyhtymistä.
Jotta suuntamme kääntyisi kohti kestävää tulevaisuutta, tulee meidän vaatia sitä yhdessä. Liity mukaan Metsämarssille lauantaina 24.9.2022 osoittamaan Suomen hallitukselle, että nyt on aika kuunnella asiantuntijoita, lunastaa lupaukset ja asettaa rajat ilmasto- ja luontotavoitteet vesittäville hakkuille!
Metsämarssi vaati, että hallitus ...
…suojelee välittömästi kaikki valtion mailla sijaitsevat suojelemattomat luonnonmetsät ja vanhat metsät.
…käynnistää toimet, joilla suojellaan 30 prosenttia Suomen metsistä.
…ottaa käyttöön metsäkatomaksun sekä muita vaikuttavia keinoja maankäyttösektorin hiilinielujen turvaamiseksi ja lisäämiseksi.
…vähentää merkittävästi talousmetsien hakkuita valtion mailla.
…turvaa rahoituksen luonnontilaisten ja vanhojen metsien vapaaehtoiselle suojelemiselle yksityismailla.
Metsämarssin 2022 järjestivät:
Climate Move
Ei polteta tulevaisuutta -kampanja
Elokapina
Finnwatch
Fridays for Future
Greenpeace
Ilmastovanhemmat
Ilmastoisovanhemmat
Luonto-Liitto
Luonto-Liiton Metsärymä
Maan ystävät ry
Meidän metsämme
Metsäliike
Suomen Luonnonsuojeluliitto
Instagram: @metsamarssi2022
SKOGSMARSCHEN 24.8.2022
löften har kolsänkorna i våra skogar kollapsat och inte ens statens sista egna naturskogar har skyddats.
fjolårets stora avverkningar och nedbromsningen av skogsbeståndets tillväxt.
TaKoPajan Ekovelkapöytä esillä Salon pääkirjastossa 15.8. -14.9.
Kokosimme jälleen Salon pääkirjastoon Ekovelkapöydän, jossa aiheena ylituotannon ja ylikulutuksen ongelma. Jo kuudetta vuotta esillä olevalle pöydälle on koottu kirjallisuutta ja muuta materiaalia aikamme suurimmista ongelmista ja niiden ratkaisumahdollisuuksista. Maailman ylikulutuspäivä oli 28.7.2022, jolloin maailman ylikulutuksen johdosta maapallon luonnonvarakiintiö oli kulutettu loppuun. Suomen laskennallinen ylikulutuspäivä oli jo 31.3.2022! Nämä ylikulutuspäivät muistuttavat meitä tarpeesta löytää uusia ratkaisuja luonnonvarojen kestävään käyttöön.
”Ruuan- ja energiantuotanto sekä liikenne ovat globaalisti suurimpia ylikulutuksen aiheuttajia, ja siksi niihin liittyvät kulutusvalinnat ovat ympäristön kannalta yksittäiselle ihmiselle merkittävimpiä. 'Tärkeimmät ohjeet on kuultu useita kertoja: vältä autoilua ja syö vähemmän lihaa. Lihasvoimalla liikkuminen ja kasvipainotteinen ruoka tuovat myös terveyttä .... Näin monet jo toimivatkin, mutta tarvitaan myös selvästi voimakkaampaa yhteiskunnallista ohjausta, jotta kestävyyssiirtymä saadaan kunnolla vauhtiin koko yhteiskunnassa ... Usein palautteen antaminen, kuten poliitikolle kirjottaminen tai tuotteen alkuperän tiedusteleminen kauppiaalta, voi tuntua mitättömän pieneltä teolta, mutta näillä viesteillä on merkitystä', WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula sanoo." Lue WWF Suomen tiedote!
Katso myös TaKoPajan suosittelemaa kirjallisuutta
Seurasimme yhdessä julkistustilaisuus –webinaaria: Donitsitalouden työkalupakki ekologisesti ja sosiaalisesti kestävien kuntien ja alueiden tueksi
DONITSITALOUS on visio taloudesta, jossa planeetan ekologisen kantokyvyn rajat on yhdistetty YK:n sosiaalisen kestävyyden tavoitteisiin. Donitsitalouden on lanseerannut tutkija Kate Raworth kirjassaan Donitsitaloustiede – 7 tapaa ajatella kuin 2000-luvun taloustieteilijä.
Donitsitalouden ajatusta voidaan soveltaa myös paikallisesti. Paikallistason soveltamista on pilotoitu lukuisissa kaupungeissa maailmalla. Myös Suomessa Pirkanmaan liitto on tehnyt Pirkanmaan kestävän kehityksen nykytilasta analyysin donitsitalouden mallin mukaan.
Webinaarissa julkistettava työkalupakki on suunnattu kuntien viranhaltijoille, päättäjille, kehitysorganisaatioille ja kaikille, jotka haluavat edistää ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää ja kukoistavaa yhteiskuntamuotoa.
Lue lisää: Suomen donitsitaloushanke
Webinaarin jälkeen jatkettiin keskustelua lähiruokapiknikin muodossa Villin pihalla
Ohjelmassa mm. kreikkalaisia lauluja, joita esitti The Blueberry Sisters. Katso TaKoPajan kuva-albumi
Kansainvälisen Degrowth -piknikin tarkoitus on luoda yhteyttä ihmisten välillä, jotka pyrkivät tai kaipaavat siirtymistä yksinkertaisempaan, maapallon kantokyvyn mukaiseen kestävään, oikeudenmukaiseen ja iloiseen elämään. Degrowth tarkoittaa talouskasvupakosta ja kulutushysteriasta vapautunutta elämän- ja yhteiskuntamuotoa, jossa kaikki ihmiset ja luonto voivat hyvin. Hyvä elämä kaikille on mahdollinen!
TaKoPajan perinteinen kevätretki kansainvälisenä luonnon monimuotoisuuden päivänä 22.5
Lähdimme suojeltuun arvokkaaseen Vuohisaaren lähimetsään kysyen "Mikä on metsä?" Oppaana TaKoPajan ja "TV:stä tuttu" Eeva-Stiina Lönnemo #Skogens röst #MetsänÄäni, joka kertoi meille minkälainen on monimuotoinen metsäekosysteemi.
Kuvat: Paula Lönnemo
Skogens röst / Metsän ääni Areenassa
YK:n Kansainvälisen Luonnon monimuotoisuuden päivän verkkosivuille: International Biodiversity Day 2022
Suomen ylikulutuspäivä oli jo 31.3.2022!
Ylikulutuspäivä muistuttaa tarpeesta löytää uusia ratkaisuja luonnonvarojen kestävään käyttöön
"Suomi on yksi Euroopan eniten resursseja käyttäviä maita. Suomen kotimainen kulutus on noin 29 tonnia henkeä kohden, kun kestäväksi tasoksi on arvioitu 3-8 tonnia. Suomen ylikulutuspäivä on tänä vuonna jo 31. maaliskuuta. Tämä tarkoittaa, että suomalaiset ovat kuluttaneet kolmessa kuukaudessa oman osansa uusiutuvista luonnonvaroista." Lue lisää Valtioneuvoston tiedotteesta
Itse asiassa jokainen päivä on ylikulutuspäivä. Huomioimme laskennallista ylikulutuspäivää Salon pääkirjastossa huhtikuun ajan. Esillä oli jo viisi vuotta täyttävä TaKoPajan EKOVELKAPÖYTÄ, jossa kirjallisuutta ja muuta aineistoa. Ylikulutuspäivään ja ekovelkaan liittyen meillä oli
Kirjailijavieraana Juha Kauppinen
TaKoPajan ja Salon pääkirjaston yhteinen kirjailijavieras 21.4.2022 oli hämeenlinnalainen tietokirjailija, biologi, toimittaja Juha Kauppinen (s. 1975), joka on kirjoittanut ympäristöstä ja luonnosta näkyvimmillä foorumeilla 20 vuoden ajan. Hänet on palkittu toimittajana Bonnierin Suurella journalistipalkinnolla ja kirjailijana Tiedonjulkistamisen valtionpalkinnolla.
Teokset Monimuotoisuus – kertomuksia katoamisista (2019, Siltala) ja Heräämisiä - kuinka minusta tuli luonnonsuojelija (Siltala 2021) ovat molemmat edenneet lisäpainoksiin ja keränneet kiittäviä arvioita.
Heräämisiä-kirjassaan Juha Kauppinen kertoo mm. niistä taisteluista, joita luonnon puolesta on käyty. Yksi kirjassa haastatelluista on salolainen Eeva Hallivuori, joka aikoinaan lähti puolustamaan Koijärven lintujärveä juuri täältä Salosta.
Lue Ylen uutinen!
Kuva Juhasta: Laura Malmivaara / Siltala
KANSAINVÄLINEN ILMASTOLAKKO 25.3.2022
Salossa osallistuimme jälleen kansainväliseen #FridaysForFuture-ilmastolakkoon. Kokoonnuimme Salon kaupungintalon edustalle kirittämään kaikkia päättäjiä toimimaan turvallisen tulevaisuuden, rauhan ja elinkelpoisen planeetan puolesta.
#StandWithUkraine #PeaceAndJustice
Päästöt alas - nielut ylös! -viestiimme Salon kaupungin päättäille ja johdolle voit lukea tästä!
Lisätietoja: FridaysForFuture 
Kuulumiset Kohtuus Vaarassa 8 -tapahtumasta
TaKoPajan avoimessa illassa 9.11.2021 kulttuuritalo Villissä katsoimme kuvia ja saimme kuulla mistä Joensuussa ja Kolilla keskusteltiin. Lue lisää!
Kohtuus Vaarassa -liikkeen tiedote: Ympäristökriisejä ei ratkaista ilman hätäjarrutusta ja systeemistä siirtymää
Lisätietoja www.kohtuusvaarassa.com
Kirjailijavieras
Kerttu Kotakorpi: SUOMEN LUONTO 2100 - tutkimusretki tulevaisuuteen
Meteorologi Kerttu Kotakorpi oli TasausKohtuusPajan ja Ilmastoviisas Salo -ryhmän kirjailijavieraana webinaarissa 28.9.2021. Kirjailijavierailu järjestettiin jälleen yhteistyössä Salon pääkirjaston kanssa, jossa syyskuun aikana oli esillä ylikulutukseen liittyvä Ekovelkapöytä.
Kiitos Kertulle hyvästä esityksestä ja osallistujille vilkkaasta ja rakentavasta keskustelusta!
"Suosikkimeteorologi Kerttu Kotakorven Suomen luonto 2100 on viimeisimpään tutkimustietoon perustuva visio tulevaisuuden Suomesta, joka on ilmastoltaan hyvin erilainen kuin nyt.
Ilmastonmuutos muuttaa vääjäämättä elämää kaikkialla maapallolla. Millaisia muutoksia Suomen ilmasto ja luonto tulevat kohtaamaan tällä vuosisadalla? Miten vuodenajat muuttuvat? Pysyykö rannikko-Suomi merenpinnan yläpuolella? Valtaavatko lehtipuut metsämme? Voiko koko maan muuttaa pelloksi kasvukauden pidentyessä? Entä mitä pelloilla kasvatetaan? Onko metsissämme enää yhtään tuttua nisäkästä tai järvissämme tuttuja kaloja? Miten voi jo valmiiksi heikossa hapessa sinnittelevä Itämeremme?
Näihin ja moniin muihin kysymyksiin on etsinyt vastauksia televisiouutisten meteorologina tutuksi tullut Kerttu Kotakorpi, joka seuraa ilmastonmuutoksen vaikutuksia työssään päivittäin. Tähän kirjaan hän on koonnut uusimman tutkimustiedon mukaisen käsityksen siitä, millaista Suomessa voisi olla vuonna 2100. Pääsemme tutustumaan Suomen eri kolkkien muuttuneisiin maisemiin ja elinympäristöihin, uudenlaiseen lajistoon ja vuoden kiertoon, jossa talvet lyhenevät, kesät pitenevät ja sateet lisääntyvät.
Kerttu Kotakorpi (s. 1987) on kotoisin Vaasasta ja opiskellut meteorologiaa Helsingin yliopistossa. Hän on toiminut tv-meteorologina vuodesta 2008, ensin Nelosen uutisissa ja nykyään Ylellä. Kotakorpi on ollut lapsesta asti kiinnostunut luonnosta, ulkoilusta ja ilmastosta. Suomen luonto 2100 on hänen ensimmäinen teoksensa." (Bazar 2021)
Mikä Ekovelkapöytä?
Maailman ylikulutuspäivä, jolloin maailman ylikulutuksen johdosta maapallon luonnonvarakiintiö oli kulutettu loppuun, oli siis jo heinäkuun lopussa (29.7.2021).
Salon pääkirjastossa oli koko syyskuun aikana esillä TaKoPajan Ekovelkapöytä, josta löytyi kirjallisuutta ylikulutukseen liittyvistä teemoista, kuten luontokadosta ja ilmastonmuutoksesta sekä rakentavista keinoista näiden ongelmien ratkaisemiseksi.
WWF:n suojelun neuvonantaja Jussi Nikula määrittelee ylikulutuksen rautalankamallilla seuraavasti: "Ylikulutus on erilaisten tarpeiden täyttämistä sillä tavalla, että siihen kuluu enemmän luonnonvaroja kuin kestävällä tasolla."
Lue koko uutinen asiasta ja tutustu WWF Suomen viestiin asiasta!
Arvion tekee vuosittain Global Footprint Network
Kansainvälinen ilmastolakko 24.9.2021
IPCC:n tuoreen raportin ja Glasgow’n COP26-ilmastokokouksen johdosta kokoonnuimme 24.9. kansainväliseen #FridaysForFuture-ilmastolakkoon Salon kaupungintalon edustalle kirittämään kaikkia päättäjiä toimimaan turvallisen tulevaisuuden ja elinkelpoisen planeetan puolesta.
Viestimme olivat vastaanottamassa kaupunginvaltuuston pj. Heikki Tamminen ja kaupunkikehityspäällikkö Mika Mannervesi.
Katso lisää kuvia!
Luonnon monimuotoisuuden päivä 2021
Kävimme lauantaina 22.5. TaKoPajan retkellä Kruunuvuorelle Karjaskylän Aarnionperän lähellä. Oppaina meillä oli Luonnonperintösäätiön hallituksen jäsen Mikko Hovila ja museoammattilainen Liisa Saarinen. Koronarajoitusten takia osallistujamäärä rajattiin kymmeneen eli mukaan ei mahtunut kuin osa TaKoPajan aktiiveista. Lue lisää ...
Suomen ylikulutuspäivä oli 10.4.2021!
TaKoPajan perinteiset kirjailijavierailut jatkuivat pandemiasta huolimatta
Kirjailijavierailu toteutettiin virtuaalisesti 15.4.2021.
Kestävän elämän manifestin (VESL ry, 2021) tekijät KTT Toni Ruuska esitteli hänen ja KTT Pasi Heikkurisen kirjan pääteemat. Keskusteltiin heidän esittämistään ekologisen kriisin ratkaisuehdotuksista, kuten maalle muuttamisesta, paikallistalouksien elvyttämisestä ja luontosuhteen muutoksesta.
Lue Vihreän kirjaston juttu yhteistyöstä Salon pääkirjaston kanssa - tästä! Kiitos Virpi! Facebook
Katso myös KTT Toni Ruuskan kirjailijavierailun 15.4. diaesitys / Our World in Data
Perjantait Gretan kanssa Salo
#FridaysForFuture kansainvälistä lakkopäivää 19.3.2021 toteutimme Salossa kenkälakon muodossa kaupungintalon edessä.
Skolstrejk -> skostrejk! Lue lisää ...
TaKoPajan talvinen etäkeskustelusarja:
Poluilla kohtuuteen - kolme näkökulmaa
- Ti 9.2. klo 18:30-20, Oma ruoka - omatarvepuutarhapaja, Eeva-Stiina Lönnemo. Keskustellaan oman ruoan viljelemisestä käytännössä. Jaetaan kokemuksia ja opitaan yhdessä.
- To 11.2. klo 18:30-20, Kohtuutta eduskuntatasolla – onko siirtymää havaittavissa? Tuuli Orasmaa. Pohditaan yhdessä, haluaisimmeko tehdä Kohtuusliikkeessä enemmän vaikuttamistyötä kansanedustajien suuntaan. Entä kunnallispoliitikkojen? Mikä meitä inspiroisi ja mistä olisi liikkeelle hyötyä? Tuuli kertoo myös jo käydyistä keskusteluista muutamien kansanedustajien kanssa Kohtuusliikkeen eduskuntavaalikampanjan jälkeen. Tuo mukaan omia kokemuksia, kysymyksiä ja ajatuksia!
- Ke 17.2. klo 18:30-20, Armeijoiden päästöt ja ilmastotavoitteet, Esa Noresvuo (Aseistakieltäytyjäliitto). Maailman armeijat tuottavat arviolta kaksi kertaa enemmän kasvihuonekaasupäästöjä kuin siviililentoliikenne, mutta silti niitä ei ole huomioitu ilmastosopimuksissa. Työpajassa kuullaan alustus aiheeseen ja sen jälkeen pohditaan yhdessä kuinka militarismista päästäisiin kohti kestävän kehityksen mukaista turvallisuusajattelua sekä millaisia kampanjointimahdollisuuksia ilmasto- ja rauhanaktivismin välillä on.
Sarja liittyi syksyn 2020 Polkuja Kohtuuteen 3-tapahtumaan.
2020
TaKoPajan 10-vuotisjuhla päättyi juhlavasti Bio Salossa
Ritva Kovalaisen metsäluento ja elokuvan ensi-ilta 28.11.2020
-
-
-
"Luonnon metsä ja metsän luonto"
Katso kuvagalleria
Ensi-iltaesityksenä ja elävän musiikin säestyksellä
Ritva Kovalaisen elokuva POECILE POETICA
- Runollinen kuvaelma metsäerämaan kosketuksesta (2020), 14 min.
Muusikot:
Elina Seppänen, viulu | Iina Marja-aho, alttoviulu | Katri Antikainen, sello | Ilmari Turunen, rummut.
Käsikirjoitus, ohjaus, leikkaus: Ritva Kovalainen.
Musiikki: Ahti Marja-aho.
Esiintyjät: Siiri Matinpuro ja Ilmari Turunen.
Kuvaus: Ville Tanttu | Ritva Kovalainen.
Poecile poetica on elokuvaelma oikeudesta ja mahdollisuudesta erämaan kokemiseen. Elokuva kuljettaa kahden nuoren mukana syvälle luonnontilaiseen metsään, korpiin, hongikoihin ja puhtaan veden syntysijoille. Yhteys metsään syntyy kulkemisesta, kokemisesta, leikistä, toisenlaisesta tietämisestä ja eläinten kielillä puhumisesta. Elokuvan nimi viittaa nopeasti uhanalaistuneisiin metsätiaisiin. Luonnonmetsien osuuden huvettua Suomessa alle 3 % metsäpinta-alasta, alkavat ne olla niin ihmisille kuin tiaisille äärimmäisiä pakopaikkoja.
Perjantait Gretan kanssa Salossa täytti kaksi vuotta ÄläOstaMitään -päivänä 27.11.2020.
Perjantait Gretan kanssa Salossa ovat jatkuneet kaksi vuotta 30.11.2018 lähtien. Juhlimme kera glögin, pipareiden ja turvavälein. Perjantait Gretan kanssa Facebookissa
PÖLYTTÄJÄT AHDINGOSSA - ME VOIMME AUTTAA!
TaKoPaja ja Ilmastoviisas Salo -ryhmä toteutti yhdessä Salon kansalaisopiston kanssa yleisöillan 5.10. klo 18-20 niittylajien suojeluksesta ja pölyttäjien tarpeista sekä perhosniittyjen perustamisesta julkisilla ja yksityisillä mailla.
Asiantuntijoina mukana alkuvuodesta tienvarsiniityistä väitellyt Jussi Lampinen (Turun yliopisto) aiheena niittylajien suojelu tienvarsilla ja nurmikoilla, maiseman- ja luonnonhoidon asiantuntija Katri Salminen (MKN Maisemapalvelut) aiheena perhosniityt. Puutarhuri Markku Johansson Salon seurakunnasta kertoi miten seurakunnan alueilla ollaan lähdetty pölyttäjien ahdinkoa helpottamaan.
Lue lisää .... Esimerkkejä Suomesta mainitaan tässä Ylen artikkelissa
Tejon kansallispuiston Punassuolla 4.10.2020 klo 16
"Vanhan musiikkiperinteen kokonaisvaltaisuus ja syvyys sekä tekstien aina ajankohtaiset teemat luovat maailman, jossa ei ole ääriviivaa ja se kiehtoo minua. Lähestyn musiikkia kokonaisvaltaisesti tutkien musiikin, luonnon ja kulttuurin välisiä suhteita ja pyrin käyttämään ääntäni nostaakseen esiin myös emotionaalisesti monisyisiä teemoja yhteiskunnassa. Laulaminen ja musiikki ikään kuin pakottavat ihmisyyden, oman luonnon äärelle, kuuntelemaan syvintä olemusta ja kunnioittamaan elämää maapallolla." Lue lisää: Noora Kauppila
"Suolla aikakäsitys ja läsnäolo on erilaista kuin muualla. Suo edustaa minulle hitaan elämän arvoja, olemista ja observoimista... Soilla on valtava merkitys luonnon monimuotoisuuden ja ilmastonmuutoksen etenemisen kannalta niiden toimiessa muun muassa hiilinieluina. Sen vuoksi on tärkeää vaalia jäljellä olevia luonnontilaisia soitamme." Lue lisää Kalevasta
Järjestimme 2.-3.10. TaKoPajan 10-vuotisjuhlawebinaarin, joka striimattin kulttuuritalo Villistä. Alla kohtuuswebinaarin ohjelma ja tallenteet. Katso myös webinaarin yhteydessä julkaistu dokkari Salon TasausKohtuusPajasta 2010-2020!
TasausKohtuusPajan YouTube-kanava
Tulevaisuuksien uusi hyvä
- tarinoita ja mielikuvia kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista
Vanhat tarinat ja elämäntavat on nähty. Liian moni – vaikka viime 50 vuoden tarinoista - ovat syöksyneet luonnonresurssien liikakäyttöön ja talouden kasvupakon johtamaan kestämättömään ekologiseen kriisiin. On siirryttävä elonkirjoa ja planeetan rajoja kunnioittavaan uuteen aikaan. Siirtymä / transitio tai muutos / transformaatio on välttämätön, jotta tulevaisuus olisi valoisa ja ihmisten elämä tasapainossa keskenään ja kaiken muun elävän kanssa. Osa uusista tarinoista on vanhoja muistuttavia, osa niistä aivan uusia. Osa tarinoista tuo uutta hyvinvointia ja iloa jokapäiväiseen arkeemme, osa toteutuu yhteiskunnan järjestelmätasolla. Kun luovumme ylikulutuksesta ja kiireestä voitamme paljon ja kestämme kriisejä paremmin.
Haluamme antaa uusille tarinoille ja mielikuville tilaa ja aikaa, jotta siirtyminen kohtuuden poluille olisi ilon, tasa-arvon, rauhan, terveyden ja muun hyvän leimaama.
Kohtuusstudion kuvagalleria
KOHTUUSWEBINAARIN OHJELMA:
Pe 2.10.2020
Klo 13:30 (S)low- tech – Kannanotto taiteen kautta, kuvataiteilija Simon Gripenberg (Pietarsaari)
Katso tallenne
Henkilökohtainen tarina siitä, minkälaista on jättää korkeakouluopinnot kesken, irtautua oravanpyörästä ja sen sijaan ryhtyä vaikuttamaan taiteen avulla. Gripenberg kertoo miksi hitaus ja yksinkertaisuus ovat hänelle tärkeitä käsitteitä sekä pohtii sitä, miten voisimme ympäristö- ja ilmastokriisin keskellä tällaisesta lähestymistavasta hyötyä.
"Toivon, että voisimme purkaa sisäisiä henkisiä rajoituksiamme, ja esittää visiomme ja ideamme, vaikka tuntuisikin siltä, että ne eivät ole ihan valmiita. Ja uskaltaa ottaa sen riskin, että vaikutamme naiiveilta. Taiteella, tekniikalla, tutkimuksella ja luonnontietellä on paljon yhtenäisyyksiä ja paljon annettavaa toisilleen. Meidän tekemät rajanvedot, sekä ihmisten että tiedealojen välillä, elävät vain meidän mielikuvituksessa. Mielenkiintoisemmat keskustelut syntyvät odottamattomissa tapaamisissa." Lue lisää: SimonShares
"Gripenberg etsii taiteellisessa ajattelussaan elämän syvyyttä, hitaasti, luottaen sekä intuitioon että systemaattiseen työhön, jossa taide ja tekniikka kietoutuvat merkillisesti yhteen". Jaana Erkkilä-Hill, kuvataiteen professori, Lapin yliopisto
Klo 15:30 Tulevaisuuksien uusi hyvä
Paneelissa:
Pasi Heikkurinen, Helsingin Yliopisto SUCH
Tuuli Hirvilammi, Tampereen yliopisto, ORSI – hanke ORSI
Risto Isomäki, tieteiskirjailija
Saara Kankaanrinta, hallituksen puheenjohtaja, BSAG, Soilfood Qvidja
(Saara ei päässyt tulemaan tähän kattopaneeliin, mutta lähetti meille tervehdyksensä.)
Fasilitaattori: Timo Järvensivu, verkostojohtamisen tutkija
Klo 18:30 Muutoksen syväluotausta – kun säätäminen ei riitä
Klo 19:30 Pieni iltasoitto
Henrik ja Robert Lamberg, Salon musiikkiopiston opiskelijoita
Runoja lukee Helena Ahonen, TaKoPaja
La 3.10.2020
- Uusia tarinoita kotitalouksien ja yhteiskuntajärjestelmän näkökulmista
Paneelissa Ira Hellsten, Toni Ruuska, Heta Seppälä, Henri Wiman, fasilitaattori: Eeva Houtbeckers
Klo 10:45 Henkinen jaksaminen romahduksen ja murroksen keskellä
Paneelissa Irma Heiskanen, Ira Hellsten, Tuuli Hirvilammi, Osma Naukkarinen, fasilitaattori: Pauliina Kainulainen.
Päiväsatu: Irma Heiskanen
Klo 12:40 TaKoPaja - 10 vuotta kohtuuden poluilla, pieni dokumentti
Klo 13:00 Tarinoita tulevaisuudesta
Ina Rosberg, Ida Korhonen, Naim Panahi
Ekovelkapöydän kirjanäyttelyn yhteydessä, yhteistyössä Salon pääkirjaston kanssa järjestettiin kaikille avoin kirjailijailta. Tilaisuudella avattiin TaKoPajan 10-vuotisjuhlapäiviä.
1.10. kirjailijavieraana metsä- ja ekoteologi Pauliina Kainulainen
Pauliina Kainulaisen Suuren järven syvä hengitys - Luontosuhde ja kokonainen mieli (Kirjapaja) vie matkalle kohti syvää tietoisuutta siitä, miten voimme elää sopusoinnussa luonnon kanssa. Tienviittoina ovat alkuperäiskansojen elämäntavat, kohtuuden kulttuuri, riittien kieli, järven ja metsän opetukset.
Perjantaina 25.9.2020 kokoonnuimme jälleen kansainväliseen ilmastolakkoon (koronaturvavälein) Salon kaupungintalon edustalle klo 10-12. Tuemme Greta Thunbergin ja maailman nuorten ilmastolakkoa ja vaadimme kaikilta kunnilta ja maamme hallitukselta ilmastokriisiin vastaavia pikaisia päätöksiä.
Mielessämme ovat haavoittuvimmat kansat ja alueet (Most Affected People and Areas = MAPA).
Solidaarisuuden symboli (MAPA): “They are unheard, not voiceless. They are fighting for their present, not just their future. We will not be prisoners of injustice." #FightClimateInjustice”
Mukana Ilmastoviisas Salo -ryhmä
EKOVELKAPÖYTÄ 24.8. - 3.10. Salon pääkirjastossa
Ympäristöministeriön tiedotteen voit lukea tästä
Meidän pitäisi keskustella avoimemmin siitä, miten yhteiskunnan rakenteet ylläpitävät ylikulutusta: WWF Suomi
Kohtuusliikkeen vastauksia moninaisiin kriiseihin
TaKoPaja mukana Sosiaalifoorumin etätilaisuudessa 30.8.
Globaalin ympäristökriisin syvytessä tilanneanalyysin ja ratkaisujenkin täytyy syventyä. Suomalainen kohtuusliike osana kansainvälistä degrowth/decroissance -liikettä on yli kymmenen vuoden ajan työstänyt määrätietoisesti sellaisia muutosta, jotka samaan aikaan pysäyttäisi ilmaston horjuttamisen, elonkirjon hävittämisen ja ympäristön muun pilaamisen ja mahdollistaisi kaikille hyvän elämän. Alustajina olivat mukana Erja Laakkonen, Maria Dorff, Eeva-Stiina Lönnemo, Toni Ruuska ja fasilitaattorina toimi Timo Järvensivu. Kohtuusliikkeen etätilaisuus oli osa Sosiaalifoorumin ohjelmaa
Mikä on kohtuullista juuri nyt - ja tulevaisuudessa?
Osallistujia ympäri Suomea oli yli 50, tilaisuus oli lämminhenkinen, aiheet ajankohtaisia ja mielenkiintoisia. Alustukset pitivät:
Alviina Alametsä, europarlamentaarikko (vihr.), Helsingin kaupunginvaltuutettu: Mielenterveys on ihmisoikeuskysymys - eroon kohtuuttomista jonoista ja kynnyksistä
Maija Lumme, yritysvastuuasiantuntija, Eettisen kaupan puolesta ry:
Maailmaa ei pelasteta ostos kerrallaan
Timo Järvensivu, KTT, verkostoasiantuntija, yrittäjä:
Vihainen puhe taloudesta
Eeva-Stiina Lönnemo, omavaraisviljelijä, Salon TasausKohtuusPaja: Kohtuus käytännössä:
Ekoeläjän arki koronan aikaan
Lue lisää: Global Degrowth Day
Kansainvälistä Luonnon monimuotoisuuden viikkoa huomioitiin koronaepidemian takia nettivälityksellä!
TaKoPajan virtuaalinen kevätretki
20.5. aiheena vesistöjen monimuotoisuus ja oppaina Valonian vesiasiantuntijat
Kuva: Janne Tolonen
Janne Tolonen kertoi purojen luontoarvoista ja niiden huomioimisesta ja Jussi Aaltonen piti esityksen Uskelanjoesta ja Uskelanjoen kunnostuksista. Kiitos hienoista esityksistä! Saimme paljon tietoa ja inspiraatiota lähteä omalle puro- tai jokiretkelle!
Kansainvälinen luonnon monimuotoisuuden päivä (22.5.) venyi tänä vuonna luontoa juhlistavaksi viikoksi: 18.–22. toukokuuta ja luonnon monimuotoisuudesta viestittiin ja keskusteltiin tiiviisti: Luonnon monimuotoisuuden supervuosi 2020 Viikon kansainvälinen teema: "Our solutions are in nature".
Lisätietoja YK:n biodiversiteettisopimuksesta
#FridaysForFuture –ilmastolakko
Ilmastolakko jatkui Salossa kaupungintalon edustalla 10.1. ja siirrettiin 13.3.2020 sosiaaliseen mediaan koronavirusepidemian vuoksi. Perjantait Gretan kanssa Salossa jatkuivat etänä tunnisteella #ClimateStrikeOnline
Kuvia lakkoviikoilta 39-47
AVASIMME VUODEN 2019 METSÄDIALOGIT 22.1.2020 Helsingissä (Tiedekulma)
Päivitetty kannanotto sekä lisätietoja metsädialogeista löytyy Meidän metsämme -verkkosivuilta
